Tutkimuksesta suoraan käytäntöön
POTSDAM, SAKSA (MT)
Leibniz-instituutin maatalousosastolla Potsdamissa on paljon tutkijoita, mutta täällä tutkimus ei ole itsetarkoitus. Tähtäin on käytännön hyötyjen kehittämisessä tutkimuksen avulla. Maataloutta hyödytetään uusilla tutkimuslaitteilla ja etsimällä kasveille uusia käyttötapoja. Hyvä esimerkki on hampun käytön edistäminen.
Tohtori Thomas Hoffmann, joka johtaa viljelyn jälkeisen tutkimuksen osastoa, valittaa, että nykyisin puhutaan aivan liian yksipuolisesti vain energiasta. Paljon muutakin mielenkiintoista tapahtuu ja kehitetään.
”On tärkeää toimia yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Saamme tietoa siitä, mitä parannuksia maataloustuottajat kaipaavat ja toisaalta siitä, kuinka meidän kehittämämme parannukset toimivat”, tohtori Sandra Rose-Meierhöfer sanoo. Hänen osastollaan kehitetään karjanhoidon menetelmiä.
Rose-Meierhöfer esittelee lypsyasemaa, jonka kehittelyssä on paneuduttu muun muassa ergonomiaan. Karjanhoitaja voi toimia pystyssä työasennossa, kun laitteet on asetettu sopivalle korkeudelle.
Hoffmannin osastolla on paneuduttu muun muassa hampun hyödyntämiseen. Tärkeää on saada koko kasvi hyötykäyttöön.
Kokeiluissa hamppu on huomattu lujaksi ja erittäin kevyeksi materiaaliksi. Siitä valmistetut levyt painavat tuskin puolta puukuitulevyn painosta. Hampusta on puristettu myös muotolevyjä, joita useimmiten valmistetaan muovista. Uusiutuva raaka-aine korvaisi siinä öljyä.
Samaan tahtiin on kehitetty hampun sadonkorjuun jälkeistä käsittelyä. Osastolla on koekäytössä jauhatus ja pakkausketju, joka sopisi usean tilan yhteiskäyttöön. Laitteilla voisi käsitellä hamppusadon noin 500 hehtaarilta.
”Hamppua on viljelty ainakin 5 000 vuotta, mutta osa käyttötavoista on saattanut välillä unohtua”, tohtori Hoffmann sanoo.
Eristeenä hamppu on Hoffmanin mielestä lyömätön. Se ei esimerkiksi tarvitse suojakseen mitään kemikaaleja.
”Tässä on vuonna 2008 korjattua hamppua, jota on säilytetty suljetussa tynnyrissä. Mitään muutoksia ei ole tapahtunut”, Hoffmann esittelee.
Hamppu on Saksassa tärkeä materiaali myös siksi, että maassa ennustetaan puutetta puuraaka-aineesta. Nyt tavanomainen tapa on sekoittaa kolmannes puukuitua hampun joukkoon.
Pellavaa, joka Suomessa on yleisempää, ei juuri viljellä Saksassa.
”Hinta on liian alhainen.”
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
