Hunajan kulutus on huipussaan, mutta kotimaista mahtuisi markkinoille enemmänkin – tuonnissa isompi huijauksen riski

Kotimaisen sadon loppuminen näkyy myös kulutuksessa. Tuontihunajassa alkuperä voi jäädä arvoitukseksi. Kuva: Lari Lievonen

Hunaja maistuu suomalaisille ja kotimaisuus on hyllyllä valttia. Osa jättää hunajan ostamatta, mikäli suomalaista vaihtoehtoa ei löydy.

”Jos kotimainen sato loppuu kesken, se näkyy hunajan kulutuksessa”, virkkoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) kuluttajaneuvoja Virpi Aaltonen.

Toisaalta Suomi on hunajamaana kaukana omavaraisesta.

Vuonna 2018 omavaraisuus oli 51 prosenttia.

Suomalaisittain tulos oli kelvollinen, sillä kahta vuotta aiemmin omavaraisuus kuhnuroi todellisessa matalalennossa: kotimaisen osuus oli vain 38 prosenttia.

Kotimaisen suosimisesta huolimatta hunajan tuonti Suomeen on suurempaa kuin EU:ssa keskimäärin.

Joissakin tapauksissa tuontihunajan alkuperä voi jäädä hämärän peittoon.

Merkintänä purkissa voi esimerkiksi lukea vain ”EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”.

Sekoitettaessa kahden tai useamman maan hunajaa alkuperämaita ei tarvitse mainita.

”Hunaja saattaa olla Kiinasta, mutta se pakataan Euroopassa.”

Lähihunajassa on myös pienempi riski joutua huijatuksi. Hunaja kuuluu EU:n väärennetyimpien tuotteiden joukkoon.

Useammasta kuin joka kymmenennestä hunajapurkista löytyi Euroopan parlamentin julkaisemassa selvityksessä (2016) ulkomaista sokeria. Kotimaisissa hunajissa ei lisättyä sokeria ole pistokokeissa havaittu.

Viime vuonna hunajan kulutus oli Suomessa huipussaan. Keskimäärin suomalaiset käyttävät 743 grammaa hunajaa vuodessa. Syitä kasvuun on useita, Aaltonen pohtii.

”Pölyttäjistä ja niiden tärkeydestä on puhuttu paljon. Kotimaisella hunajalla voi vaikuttaa ympäristöön: mehiläisethän ovat muun muassa merkittäviä öljykasvien, puutarhamarjojen ja hedelmäpuiden pölyttäjiä.”

Toinen syy on terveellisemmän elämäntavan tavoittelu, Aaltonen ounastelee. ”Tehdään esimerkiksi smoothieita, joissa hunaja on hyvä makeuttaja.”

Myös lähiruokabuumi on kenties tuonut hunajasektorille uutta pörinää ja lisäksi ravintolat ovat entistä kiinnostuneempia kotimaisesta hunajasta.

Kotimaisen hunajan hinta on noussut hieman lähivuosina. Purkki (450 grammaa) suomalaista hunajaa maksoi viime vuonna keskimäärin 6,75 euroa.

Vaihtelu on kuitenkin runsasta: esimerkiksi kalliimpi mutta ympäristöystävällisempi lasi- tai pahvipurkki voi nostaa hunajan hintaa.

”Myös brändäystä tulee koko ajan lisää, mikä on hienoa”, Aaltonen toteaa.

Tuonnin osuus riippuu sadon onnistumisesta.

Viime kesän sato oli lopulta keskimääräistä parempi: keskisato oli 47 kiloa pesää kohti.

Toiveissa on, että hyvinä hunajavuosina suomalaishunaja voisi vallata lisää tilaa tuonnilta.

Tavoitteen saavuttamiseksi alalle tarvitaan uusia, mehiläisistä innostuneita tuottajia.

Myös monien viljelykasvien satotasoille ahkerat pölyttäjät antavat lisäpontta.