"Ei tässä ole kirvestä vielä kaivoon heitetty" – Lyhyetkin poutajaksot pyritään käyttämään nyt hyväksi, jotta viljasato ei menisi piloille märillä pelloilla

Petri Levonius tarkasti keskiviikkoiltapäivänä sateessa kaurapeltonsa tilaa Lopella. Kuva: Carolina Husu

Peltolohkoilla voi olla vetelää maata vesisateiden jäljiltä. Kuva: Carolina Husu

Lopella viljatilaa pitävä Petri Levonius katsoo eteenpäin, vaikka taivaalta on tullut vettä lähes päivittäin. Pellolle on päästy poutapäivinä, mikä on auttanut myöhäisempien viljojen puintia.

"Ei tässä ole kirvestä kaivoon ole heitetty. Eteenpäin koitetaan mennä, vaikka mieli vähän apea onkin. Kokonaisuudessahan tilanne vaihtelee paljon tiloittain. Meillä viljakasveista on puimatta enää 20 prosenttia, rypsiä toki vielä puimatta on", Levonius sanoo.

Kasvukausi alkoi takellellen, kun kevät oli hankala. Kylvöt viivästyivät ja panivat pakkaa sekaisin myös suunnitelmissa. Rypsiä ja luonnonhoitopeltoa otettiin viljan tilalle.

Lopella on viljelyssä vajaa parisataa hehtaaria, ja vaihtoa tehdään vihannestilan kanssa lohkoille tilanteen mukaan.

"Mallasohraa on suurin, josta eniten on puitu ja lisäksi kauraa. Syysohraa kokeiltiin pienellä alalla ja se olikin ainut positiivinen sato, joka saatiin kuivana talteen. Muu vilja on ollut aika heikkoa."

Levoniuksen mukaan hehtaarisadosta arviolta neljännes tai kolmannes saattaa puuttua kautta linjan.

"Keskimäärin 4–5 tonnin välissä on tavattu olla. Nyt pyöritään varmastikin kolmosella alkavalla luvulla, joskin vaihtelua on lohkoittain heti pitkälle venyneistä kylvöistä lähtien."

Poutajaksoja on onneksi luvassa, ja kaikki sateettomat päivät on elokuussa pyritty tilalla hyödyntämään.

"Eilen tiistaina saatiin puitua ne viljat, jotka olivat puitavissa. Myöhäiset kylvöt eivät kaikki ole aivan valmiitakaan. Lisäksi varjoisia ja multaisia kohtia on jäänyt puiduille lohkoille pystyyn, mikä teettää vielä töitä."

Entä kestääkö pelto, ja miten on laadulle käynyt?

"Pelto kestää vielä, eikä ole ollut kiinni jäämisen peltoa, mutta sekin kohta puoliin on vaarana. Kärryjä tullut puinnista niin vähän, että se auttaa tilannetta."

Lakoa ei Levoniuksen lohkoilla ole ollut. Pienissä lakosilmissä on ollut idäntää, mutta pystyviljassa ilmiötä ei ole näkynyt.

"Laadusta voi sanoa, että silmämääräisesti mallasohra voi olla mallastuskelpoista, mutta kaura ollut todella köykäistä, eikä se välttämättä ole elintarvikekelpoista. Liian aikainen tuleentuminen teki sen, että kaura ei jaksanut kasvattaa jyvää. Viimeisimmissä puinneissa oli jälkiversontaa ja vihreää seassa, mikä myös keventää sitä."

Sade on jo ehtinyt mutkistaa ensi kasvukauden töitä.

"Syyskylvössä rukiista on vain puolet kylvetty ja nekin ovat nyt keskeytyksissä. Hybridirukiit pitäisi saada maahan elokuun puolella. Ensi viikolla siihen pitäisi ennättää, jäljellä ei ole kovin isoa palaa."

Toiminnanjohtaja Päivi Rönni MTK Hämeestä kuvailee tilannetta vaihtelevaksi alueella.

"Jossakin on puitu kolmannes, joku ei ole vielä edes aloittanut ja joku on puinut kaiken. Johtokunnalle lähettämäni kyselyn mukaan arviolta noin 40 prosentin huiteilla mennään", Rönni sanoo.

Sateiden jatkuminen tai taukoaminen ratkaisee paljon. "Lahden ja Hämeenlinnan alueella tehtiin parina poutapäivänä pitkiä päiviä pellolla, vaikka vilja ei aivan valmista ollutkaan.

Lue lisää:

Elokuun sademäärä poikkeuksellinen – yhtä sateista on kerran 30 vuodessa tai harvemmin

Ilmatieteen laitos antanut osaan maata sadevaroituksen, vettä voi tulla vuorokaudessa 50 milliä