Koneviesti: Luulitko, että ilokaasun karkaaminen on turve- ja suorakylvömaiden perusongelma? Kyse ei todellakaan ole siitä
Jäykille savimaille kehitetty myyräojitus on osa ongelman ratkaisua.
Perinteinen suunnittelu näkyy uusissakin laitteissa. Pitkä runko vastaa maahan vakauttaen kulkua. Työsyvyys on säädettävissä ja lisävarusteena on saatavissa hydraulinen ylikuormitussuoja. Vetokuulan on oltava isompi kuin varsinaisen terän avaama oja. Kuva: Jussi KnaapiSuomessa veden luontainen riittävyys sadonmuodostukseen on periaatteessa hyvällä tolalla. Käytännössä tilannekin kuitenkin vaihtelee sääolosuhteiden ja myös omien viljelytoimien yhtälönä. Talvikautena pellon vesivarannot täyttyvät, ja keväällä vettä on varastossa riittämiin – välillä jopa niin paljon, että peltojen kuivumista on odoteltava. Elleivät sateet osu kohdilleen sopivasti, kesän edistyessä vettä ei välttämättä olekaan enää tarjolla. Toki myös liikamärkyys voi yhtä hyvin yllättää. Usein kysymys onkin kilpajuoksusta kuivumisrintaman ja juuristonkehityksen välillä.
Ongelmat kärjistyvät tai helpottuvat maan rakenteen muutosten myötä. Tiivistynyt peltoprofiili kärsii vuoron perään märästä ja kuivasta. Lisäksi kaasujenvaihdon hitaus ja lopulta estyminen pysäyttää kasvun. Happea ei pääse maaperäbiologian tarpeisiin, ja samalla maan luontainen hiilidioksidi-hengitys muuttuukin hapettomalle maalle tyypillisiksi haitallisiksi kaasupäästöiksi. Kasveille ja mikrobistolle tarkoitettu typpi karkaa typpikaasuna ilmaan tiivistyneen rakenteen, mutta myös liiallisen ja paikkaansa tarpeettoman muokkauksen johdosta.
Ilokaasun karkaamista pidetään usein virheellisesti turve- ja suorakylvömaiden perusongelmana, vaikka kyse on tilanteeseen sopimattomasta pellon hoidosta. Tiivistynyt maan rakenne, paikkaansa tarpeeton muokkaus ja vapautuvan typen osalta sopivan käyttäjän eli kasvuston pois jättäminen luovat olosuhteet, joissa näitä haitallisia päästöjä muodostuu. Sopiva typen nappaaja näissä tilanteissa olisi esimerkiksi nurmi, syysvilja tai kerääjäkasvi.
Vuosikymmenten myötä on syntynyt tilanne, joissa peltoprofiili on tiivistynyt. Jopa hyvän standardin mukaisesti salaojitetut pellot ovat sekä kuivina että märkinä vuosina raidallisia. Salaojien päällä kasvusto viihtyy parhaiten, koska maan rakenne on ojien kohdilla läpäisevämpi – hapettomia alueita ei muodostu, vaikka peltoliikenne ja huoltotoimenpiteet kuormittavatkin samalla tavoin koko peltoa. Olisiko siis tehtävä ensin pikatoimenpiteenä esimerkiksi täydentävä myyräojitus ja annettava pellolle aikaa toipua parempaan kuntoon?
Kaakkois-Englannissa Sussexin maakunta on tunnettu jäykimmistä ja vähämultaisimmista savista. Alueen viljelijät ovatkin tottuneet myyräojittamaan pellot määrävälein. Ojien vetosyvyys vaihtelee 40–60 sentin välillä. Myyräojat vedetään yleensä poikki imu- tai vastaavien ojastojen siten, että vesi pääsee kulkeutumaan varsinaisiin ojiin. Vaihtoehtoisesti myyräojat voidaan vetää myös suoraan laskuojista. Myyräojitusta käytetään melko laajasti maailmalla. Alkujaan tämä vanha eurooppalainen jäykkien savimaiden menetelmä on käytössä Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja uutuutena myös Pohjois-Amerikassa. Uusi GPS-tekniikka ja isommat vetokoneet mahdollistavat myyräojituksen tarkkuuden noston osana pellon rutiinihoitoa.
Ojien muodostuminen onnistuu parhaiten jäykillä savijankoilla. Ideana on vetää lopullista ojaa isompaa ”luotia” tukevan ojaksen takana, jolloin muodostuvasta ”ojasta” tulee riittävän tiivisseinäinen. Koska jäykät savimaat luonteensa mukaisesti halkeilevat, muodostuu maahan vettä johtavia reittejä kohti myyräonkaloa. Vetojen väli vaihtelee 2-4 metrin välillä. Juuri tiuha ojaväli on menetelmän vahvuus, sillä lopputulemana tiivis pelto tulee huomattavan tasalaatuiseksi verrattuna perinteiseen harvaan ojitukseen. Tiiviin maalajin vuoksi perinteisen putkiojituksen pitäisi olla nykyistä tiuhempi, mikä puolestaan aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita. Myyräojien uusimisen aikaväli on 5-10 vuotta. Ideaalitilanteessa syntyy hiljalleen tilanne, jossa myyräojia ei tarvitse enää lainkaan. Tällöin kasvien juuristokerroksen syvyys ja parantunut rakenne korvaavat myyräojituksen. Pelto toimii jälleen alkuperäisellä tavalla!
Lue Koneviestin nettisivuilta, miten jankkurointi ja myyräojitus sopivat yhteen ja miten myyräojitus sopii Suomen oloihin!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
