Pakkotuleentuminen heikentää sato-odotuksia entisestään

Kontiolahtelaisen Heikki Lukkarinen tarkasti rypsipeltonsa tilannetta maanantaina. Pellolla on ollut riesana tämän kesän tulokas, gammayökkönen. Kuva: Lari Lievonen

Kuivuus ja helteet ovat "pakkotuleennuttaneet" viljakasvustoja ja pahentaneet jo alkukesällä syntyneitä satotappioita etenkin Etelä-Suomessa.

Tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret riippuen kylvöjen ajoittumisesta ja sateiden osumisesta lohkoille. Kesän sateet ovat olleet hyvin paikallisia, joten samankin tilan eri lohkoilla voi olla hyvin erilainen satotilanne.

Kevätviljojen sato on jäämässä 50–60 prosenttiin Etelä-Suomessa ja 75–85 prosenttiin muualla maassa, todetaan Pro Agria -keskusten liiton tiistaina julkaisemassa kasvutilannekatsauksessa.

Pro Agrian asiantuntijoiden arvio viljojen kokonaissadosta on tällä hetkellä 2,47 miljardia kiloa. Arviot tarkentuvat puintien edetessä.

Useimmilla alueilla parhaiten ovat selvinneet aikaisin kylvetyt kasvustot sekä suorakylvetyt kasvustot. Erot ovat kuitenkin tasoittuneet kesän edetessä.

Tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret riippuen kylvöjen ajoittumisesta ja sateiden osumisesta lohkoille.

Kesän sateet ovat olleet hyvin paikallisia ja kuuroluonteisia, joten tilanne voi vaihdella samankin tilan lohkojen välillä.

Suuressa osassa maata heinäkuun sademäärä jäi 30–50 prosenttiin keskimääräisestä.

Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa ukkoskuurot nostivat heinäkuun sademäärän lähelle keskimääräistä. Uudellamaalla puolestaan parin päivän rankat sadekuurot nostivat heinäkuun sademäärän kolmanneksen keskimääräistä suuremmaksi.

Viljelykasvien kehitys on etelässä kaksi viikkoa edellä keskimääräisestä, muualla maassa 7–10 vuorokautta.

Kuivuus ja helteet ovat nopeuttaneet syysviljojen tuleentumista. Ensimmäisiä syysvehnäkasvustoja puitiin Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa jo kaksi viikkoa sitten.

Myös rukiin puinnit alkoivat kaksi viikkoa sitten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Muualla syysviljojen puinnit alkoivat viime viikolla tai ovat alkamassa tällä viikolla.

Ruissato on jäämässä useimmilla alueilla tavanomaista pienemmäksi: Varsinais-Suomessa ja osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista puoleen keskimääräisestä. Sen sijaan Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa ruissato on lähes tavanomainen. Muualla arviot ovat 60–80 prosenttia normaalista.

Syysvehnäsadon arvioidaan jäävän 60–80 prosenttiin keskimääräisestä.

Syysviljojen laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi. Kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä, poikkeuksena vain Pohjois-Savo ja Etelä-Pohjanmaa, joissa 10–20 prosenttia ruiskasvustoista on laossa.

Kevätviljojenkin puinnit ovat alkaneet osassa maata.

Viime viikolla aikaisia ohria päästiin puimaan Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.

Muualla ohran puinnit ovat käynnistymässä tämän ja ensi viikon aikana.

Varsinais-Suomessa on ehditty puida myös ensimmäiset kaurakasvustot viime viikolla. Muualla Etelä-Suomessa kauran puinti on alkamassa tällä viikolla, Keski- ja Pohjois-Suomessa parin viikon päästä.

Kevätvehnän puintien arvioidaan alkavan Etelä-Suomessa ensi viikolla ja muilla alueilla kahden viikon kuluessa.

Kevätviljoista rehuohra on kärsinyt kasvukauden kuivuudesta pahimmin. Sen sadon arvioidaan jäävän puoleen Uudellamaalla, osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ja Varsinais-Suomessa.

Kevätviljasadon laatu arvioidaan välttävästä tyydyttävään. Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätviljakasvustot ovat pakkotuleentumassa ja jyvät ovat jäämässä keveiksi.

Sato on laadultaan myös epätasaista kuivuuden aiheuttamasta jälkiversonnasta johtuen.

Kevätrypsin puinti alkanee parin viikon sisällä Etelä-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Suomessa elo–syyskuun taitteessa. Kevätrapsin puinti alkaa samoihin aikoihin tai hieman myöhemmin, arvioivat Pro Agrian kasvintuotannon asiantuntijat.

Kasvustojen kunto ja satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Poikkeuksena ovat Uusimaa ja Keski-Pohjanmaa, joissa rypsisadon arvioidaan olevan lähes normaali.

Etelä-Suomen rannikkoalueella rypsisato on jäämässä 40–70 prosenttiin ja rapsisato 50–75 prosenttiin tavanomaisesta, muilla alueilla 65–85 prosenttiin tavanomaisesta.

Etelä-Karjalassa gammayökkösen toukat ovat vioittaneet neljännestä öljykasvikasvustoista. Tuhoja on havaittu myös Kymenlaaksossa ja itäisellä Uudellamaalla.