Tämän maatilan tulevaisuutta ei kahlittu syytingillä – sopimuksessa on ylipäätään hyvä noudattaa "aamutossusääntöä"

Jyrki Sirolalle (toinen oik) oli itsestään selvää, että syytinki ei jää tyttären Virve Hindströmin (toinen vas.) rasitteeksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Kuvassa myös Toni Hindström ja Kirsi Sirola. Kuva: Kari Salonen

Virve Hindströmin vastuulla on runsaan sadan uuhen katras. Toni Hindström työskentelee IT-alalla. Kuva: Kari Salonen

Kahden sukupolven välillä on syytä olla sellainen etäisyys, ettei aamutossuilla pääse käymään. Sillä on pilattu monta nuorenparin avioliittoa, kun vanhat ei lähde, sanoo Jyrki Sirola, 65, Sastamalan Kiikoisissa sijaitsevan Sirola.Farmin edellinen omistaja.

Aamutossulausahduksestaan huolimatta Sirola on tilaa pitävän tyttärensä Virve Hindströmin, 35, syytinkiläinen.

Vaikka Sirola on vaimonsa Kirsin kanssa asunut jo pari vuotta pääsääntöisesti Ulvilassa, heillä on asumisoikeus tilan päärakennuksen yläkerrassa.

Lisäksi Sirola saa säilyttää papereitaan talossa ja tavaroitaan ulkorakennuksissa.

Eikö tällainen järjestely ole juuri aamutossuilla kulkemista?

Hyvin nopeasti käy selväksi, että ei ole: Sirolan syytinki on määräaikainen, mistä isä ja tytär sopivat yhteisymmärryksessä tilakauppojen yhteydessä vuonna 2017.

Syytinki päättyy tämän vuoden lopussa. Lisäksi kauppakirjassa lukee, että syytinki voidaan purkaa aikaisemmin erillisellä sopimuksella.

Aikaraja oli Sirolan tahto alusta alkaen. "Sellaista [syytinki] ei jätetä Virvelle rasitteeksi."

Määräaikaisuuden ansiosta väistyvällä sukupolvella on riittävästi aikaa käydä läpi tavaroitaan ja tilanhoitoon liittyviä papereita.

Tytär ei siirtele tai hävitä mitään isälle kuuluvaa sopimatta siitä ensin.

"Otan vaikka kännykkäkuvan jostain työkalusta, lähetän isälle ja kysyn, että vieläkö sitä tarvitaan", Hindström kertoo.

Isän ja tyttären välit ovat silmin nähden lämpimät, mutta he ovat molemmat sitä mieltä, että syytinkisopimuksia ei enää nykyaikana pitäisi tehdä.

Hei eivät ole tätä mieltä siksi, että syytinki olisi heidän perheessään aiheuttanut riitoja ja välien kiristymistä.

"Ajat ovat muuttuneet ja viljelijöiden eläkejärjestelyt ovat olemassa", Sirola sanoo.

Jos tilakaupan yhteydessä kuitenkin päädytään syytinkiin, niin sopimuksesta kannattaa ehdottomasti tehdä määräaikainen, Hindström lisää.

Kauppakirja olisi saattanut jäädä allekirjoittamatta, jos isä olisi halunnut elinikäisen syytingin, Hindström sanoo suoraan.

Tiukasti sanottu ottaen huomioon, että Sirolassa on asunut sulassa sovussa peräti neljä sukupolvea saman katon alla.

Jyrki Sirolan vanhempien syytinki oli elinikäinen asumisoikeus päärakennuksessa.

Sirola osti tilan vanhemmiltaan vuonna 1987. "Silloin syytinki oli itsestään selvyys ja viranomaisten puolelta jopa sukupolvenvaihdoksen edellytys."

Sirolat asuivat päärakennuksen alakerrassa ja Sirolan äiti yläkerrassa.

Mummu sai HIndströmeistä naapurit, kun lapsenlapsi alkoi muuttaa IT-alalla työskentelevän puolisonsa Tonin kanssa vaiheittain silloisesta kotikunnastaan Kirkkonummelta Sirolaan vuonna 2012. Heidän ensimmäinen lapsensa syntyi samoihin aikoihin. Nyt poikia on kolme: 7-, 5- ja 2-vuotiaat,

Hindström ja lapset asettuivat tilalle pysyvästi vuonna 2014. Toni Hindströmin joka toisen viikon Kirkkonummireissut vaihtuivat täyteen etätyöhön vuonna 2018 .

"Välit mummun kanssa säilyivät lämpiminä yhteiselon aikaa ja ovat sitä edelleen", Hindström sanoo.

Nyt mummu asuu muutaman kilometrin päässä toisen poikansa omistamassa omakotitalossa.

"Äidille oli selvää, että hän muuttaa pois ennen kuin tila siirtyy Virvelle. Syytingin purkaminen oli äidin oma ratkaisu", Jyrki Sirola kertoo.

"Sopimuksen purkamisen rahalliset seuraukset olivat vain muutama sata euroa."

Sirola.Farmin sukupolvenvaihdosta alettiin suunnitella jo vuonna 2011 eli kuusi vuotta ennen varsinaisia kauppoja.

Hindström kertoi jo yläasteiässä olevansa halukas jatkamaan Sirolassa kotieläintuotantoa, jos muut sisarukset eivät halua kotitilalle asettua.

Seitsemän vuotta nuorempaa pikkuveljeä kotieläimet eivät kiinnostuneet, mutta muuten hänkin halusi olla osa kotitilan tulevaisuutta.

Kaksi vanhinta sisarta eivät olleet kiinnostuneita kotitilan jatkamisesta.

Neuvottelupöydän ääressä istuivat isä, tytär ja nuorin poika. Nämä kaksi sukupolvea keskustelivat kaikesta tilakauppaan liittyvästä vaikeita aiheita myöten ajan kanssa, avoimesti ja kaikkia osapuolia kunnioittavasti kuunnellen.

"Kävimme tilasta liikeneuvotteluita, joista sovittiin erikseen kuten kokouksista. Tilakaupan tekeminen on liiketoimintaa, jolloin tunteet täytyy pitää kurissa", HIndström kertoo.

Perhesuhteet ovat aina rahaa tärkeämpiä, hän kiteyttää.

"Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että oli aikaa ja se riitti kaikesta sopimiseen. Kaikki on mietitty ja harkittu eikä ajauduttu mihinkään pakkoratkaisuihin."

Virve Hindströmin tekemiin ratkaisuihin kuuluu se, että tilan tuotantosuunta vaihtui lihakarjasta lampaisiin.

Ensimmäiset lampaat tulivat vuonna 2012, lihakarja lähti pian sen jälkeen pois. Nyt uuhia on runsas sata. Sirola.Farm on luomutila.

Veljelle tilakauppa toi metsää sekä Taivaantulien lomapaikkoihin kuuluvan Kiikoisten Lomapaikka Hyssänkosken, nykyisin Hunting Resort Sirola. Jyrki Sirolalle jäivät Taivaantulien lomapaikat Enontekiöllä ja Kemijärvellä.

Hindström on kiitollinen puolisolleen, joka on osannut sopivasta tukea vaimoaan samalla pysyen riittävän ulkopuolisena. Maatila on Hindströmin eikä hänen puolisonsa työpaikka.

Tässä on vähän kuin autossa pelkääjän paikalla", Toni Hindström sanoo puoliksi leikillään. Oman roolin ymmärtäminen oli erityisen tärkeää, kun tilakaupoista neuvoteltiin.

"Ei saa mennä liikaa mukaan eikä provosoida toista silloin, kun neuvotteluissa on tullut esiin vaikeita asioista. Päinvastoin pitää auttaa tunnekuohun yli ja etsiä ratkaisuja."

Lue myös:

Kaupan päälle mummo? Syytinki voi olla pahimmillaan tilakaupan jarru ja kiusaamisen väline