Viljelijän oltava myös kauppamies
Handelsbankenin Mikael Rubin näkee, että viljelijän on oltava jatkossa entistä selvemmin yrittäjä. Esimerkiksi nyt viljelijöiden pitäisi jo osata ennakoida viljan hinnan vaihteluita vuoteen 2015 asti.
Kuva: Kari SalonenViljaan tulisi suhtautua kuin muihinkin raaka-aineisiin, Ruotsin Handelsbankenin maatalousjohtaja Mikael Rubin korostaa.
Hän puhui torstaina Västankvarnin peltopäivässä Raaseporissa.
Hinnanvaihtelut ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Viljan myyjän on varauduttava siihen.
Yksi keinoista on termiinikauppa.
Termiini on ostajan ja myyjän välinen sopimus tulevaisuudessa tehtävästä kaupasta. Sopimuksessa määritellään kaupantekohetki ja kauppahinta.
”Termiinikauppa ei ole taikatemppuja vaan tavallista kaupankäyntiä. Toisaalta se ei vastaa sijoitustoimintaa. Siinä pyritään välttämään riskejä ja varmistamaan tietty hinta sadolle”, hän sanoo.
”Jokaisen tilan on laadittava oma strategia ja määritettävä hinta, joka viljasta pitää saada. Kaikki eivät voi toimia samalla tavalla.”
Kiinteisiin hintoihin on totuttu
Koko satoa ei kannata myydä termiinikaupalla. Voitot termiinikaupassa tasoittavat tappioita tavanomaisilla markkinoilla, ja päinvastoin.
Rubin toteaa, että johdannaiskauppa toimii sitä paremmin, mitä useampi on siinä mukana. ”Viidestä viime vuodesta neljänä myyjän on kannattanut tehdä termiinikauppaa”, hän kertoo Ruotsin tilanteesta.
Kuitenkin vain 5 prosenttia ruotsalaisista viljelijöistä hyödyntää termiinejä kaupanteossa. Esimerkiksi Ranskassa osuus on 60 prosenttia.
”Luulen että Suomessa, kuten Ruotsissakin, on totuttu kiinteisiin hintoihin. Ja kotieläintilat ovat lähteneet hitaasti mukaan.”
Västankvarnin peltopäivä keräsi järjestäjien arvion mukaan yli 2 000 kävijää, mikä ilahdutti järjestäjiä.
Ruotsinkielisen neuvontajärjestön Nylands Svenska Lantbrukssällskapin ja Västankvarnin koetilan lisäksi järjestelyissä oli ensi kertaa mukana myös Pro Agria Etelä-Suomi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
