Lukijalta: Maatalous on väärä syntipukki fosforipäästöille

Lukija ihmettelee, miksei fosforilannoituksen raju väheneminen näy vesistöjen fosforimäärien muutoksena. Kuva: Kari Salonen

Agronomi Jukka Tuori Huittisista pitää yleiseksi käsitykseksi muuttuneena pötypuheena sitä, että maatalous olisi suurin fosforipäästöjen aiheuttaja ja Itämeren saastuttaja.

"Väittämää ovat masinoineet ympäristöjärjestöt, osa yliopistoväestä, ympäristöministeriö ja punavihreät poliittiset toimijat.

Tämän todeksi muuttuneen valheen tueksi ei ole yhtään tieteellistä näyttöä. On vain väittämä, jota toistetaan johdonmukaisesti. Itseäni ihmetyttää se, ettei fosforin todellisesta käyttäytymistä alkuaineena luonnossa, ravinteena pellossa, jätteissä ja osana pesuaineissa ja muissa kemikaaleissa käsitellä julkisuudessa."

Tuorin mielestä Itämeren fosforitilanteesta puhuttaessa mainitsematta jää, että Itämerellä Selkämeren ja koko Pohjanlahden tilanne on varsin hyvä, vaikka Suomen maatalousmaakunnat laskevat vetensä sinne.

"Esimerkiksi suuri Kokemäenjoen vesistö välittää Satakunnan, Pirkanmaan, Kanta-­Hämeen ja osan Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen valumavesistä Pohjanlahteen. Samoin kolmen Pohjanmaan vedet laskevat sinne.

Jos Suomen maatalous olisi todellinen merien fosforikuormittaja, Pohjanlahden pitäisi olla sinilevän saastuttama. Kuitenkin Suomen aluevesillä sinilevää tavataan Suomenlahdella ja jonkin verran Saaristomerellä. Pohjanlahdelta ei sinilevähavaintoja juuri löydy. Siellä kalat ja muu merieliöstö voivat hienosti."

Hän myös huomauttaa, että peltoja on viimeiset kaksikymmentä vuotta lannoitettu fosforin osalta niukasti. Sadot sitovat enemmän fosforia kuin peltoihin sijoitetaan.

"Tämä fosforilannoituksen raju väheneminen ei näy vesistöjen fosforimäärien muutoksena. Miksi ei näy? Siksi, koska pelkoihin sijoitetut fosforilannoitteet eivät ole aikaisemminkaan valuneet vesistöihin.

Vesiliukoinen lannoitefosfori sitoutuu peltoon joutuessaan voimakkaasti maahiukkasiin. Vesistöön sen saa vain lapiolla heittämällä."