Lantaa pesemällä voi saada arvokasta tietoa pötsin toiminnasta

Lehmän lantaa pesemällä ja tutkimalla saadaan arvokasta tietoa pötsin toiminnasta, kertoo ProAgrian Paula Orava.  Kuva: Visa Vilkuna

Nivalalaisella Toukomaan tilalla on käytetty litistettyä tuoreviljaa jo vuosikymmeniä. Isäntä Timo Liinamaan mukaan viljan säilönnässä on oltava tarkkana, jotta sen rehuarvo pysyisi toivottuna eikä hometta pääsisi muodostumaan.

Auma poljetaan traktorilla, sillä aiemmin työhön käytetty kurottaja tuppasi painumaan viljaan, jolloin tiivistys ei onnistunut. Liinamaa korostaa, ettei vilja-aumaa pysty tiivistämään liikaa. Lopuksi auman päälle levitetään reilusti suolaliuosta ennen vakuumimuovia ja aumamuovia. Päälle tulee viiden sentin kerros hiekkaa, joka pitää jyrsijät muualla.

Lehmän lantaa pesemällä ja tutkimalla on mahdollista saada arvokasta tietoa pötsin toiminnasta, kertoo ProAgria Pohjois-Suomen maidontuotannon asiantuntija Paula Orava.

Hyvää apetta on sekoitettu tarpeeksi, ei liikaa eikä liian vähän. Kuva: Visa Vilkuna

Lannasta löytyneet litistetyt, mutta sulamattomat jyvät kertovat pötsin vajaatoiminnasta. Rehun kuitutaso on todennäköisesti hieman pielessä ja pötsin pH liian matala. Tällöin kuitua hajottavien mikrobien toiminta hidastuu.

Orava korostaa, että appeen teko vaatii tarkkuutta. Tylsillä terillä ja liian kauan vaunussa pyöritetyn ja hierotun karkearehun rakenne appeessa heikkenee, vaikka kuidun pituus näyttäisi olevan kohdallaan. Toinen ongelma saattaa tulla appeen lajittumisen myötä. Liian kuivasta appeesta lehmät nappaavat väkirehun ensin, jolloin pötsiin tulee energiapitoisen rehun myötä lyhytaikainen matalan pH:n piikki.

Kokonaiset jyvät lannassa kertovat luonnollisesti myllärin huolimattomuudesta tai litistetyn viljan laatuvaihtelusta. Lypsylehmille tehtävän litisteviljan on oltava korkealaatuista ja viljan jyväkoon olisi oltava tasalaatuista.