Loimaan pelloilla kirjavaa kasvustoa – heinäkuun sade sai alkukesän juroneen kevätviljan pensomaan ja antoi rikkakasveille virtaa

Pekka Ahokas tarkasti maanantaina iltapäivällä ohrapeltoa. Normaalivuonna puinti aloitettaisiin jo ensi viikolla. Nyt kasvustossa on vielä niin paljon vihreää, että puintien alku venyy vähintään ensi kuun alkupuolelle. Kuva: Carolina Husu

Jos kasvukausi olisi tavanomainen, Loimaalainen Pekka Ahokas olisi jo aloittamassa ohran puintia. Tänä vuonna puimurilla ei ole vielä asiaa ohrapelloille.

"Normaalisti ohraa lähdettäisiin puimaan elokuun kymmenennen päivän tienoilla. Nyt voi olla, että puhutaan syyskuun kymmenennestä päivästä, tai ainakin kuun vaihteesta", Ahokas toteaa.

"Niin runsaasti kasvustossa on vihreää."

Ahokas kylvi ohra- ja vehnäpeltonsa toukokuun alkupuolella, jolloin sää oli vielä varsin kolea. Kylvöjen jälkeen pellot saivat sadetta aivan liian vähän. Kesäkuussa alueen pellot saivat vettä vain kahdeksan milliä ja kasvustot jäivät harvoiksi.

Sateet alkoivat vasta kesä–heinäkuun taitteessa. Heinäkuussa Loimaalla satoi sata milliä, mikä sai kasvustot pensomaan. Kosteus antoi hyvän lähdön myös rikkakasveille.

Sääolojen lisäksi muuta yhteistä syytä jälkiversonnalle ei Ahokkaan mukaan tällä hetkellä ole löydettävissä.

"Sitä eivät selitä viljelykasvi eivätkä muokkaustavat. Jälkiversontaa on kasvilajista riippumatta ja yhtä lailla suorakylvetyillä kuin kylvömuokatuilla lohkoilla."

Jälkiversonta tulee hänen mukaansa tuottamaan isoja pulmia kasvukauden edetessä. Mikäli puinnit venyvät pitkälle syksyyn, kuivaus vaatii runsaasti öljyä ja kustannukset nousevat.

Tämänhetkisellä tilanteella on todennäköisesti vaikutuksensa myös syyskylvöihin. Kun puinti viivästyy ja puintikausi venyy, alaa ei pääse vapautumaan syyskylvöihin.

"Ainakin rukiin kylvö jää tällä menolla tältäkin vuodelta", Ahokas arvioi. Pitkäksi venynyt syksy viivytti puinteja myös viime vuonna, eikä tilan pelloilla siksi kasva tänä vuonna lainkaan syyskylvöisiä kasveja.