Seosviljelystä puhtia erikoiskasveille – "Härkäpapu pelastaa ne kasvit, jotka eivät onnistu joka vuosi"

Kuva: Carolina Husu

Tuuheasta härkäpapukasvustosta pilkottaa eksoottisen näköisiä röyhyjä, muttei suinkaan mitään rikkakasveja.

Nyt on kyse härkäpavun ja viljahirssin seosviljelmästä Luonnonvarakeskuksen (Luke) koeruuduilla Jokioisissa.

"Erityisesti hirssi yllätti tänä vuonna. Se tuli röyhylle samaan aikaan kauran kanssa", kuvaili erikoistutkija Marjo Keskitalo esitellessään Diveraction-hankkeen kenttäkoetta viime viikon torstaina Luken erikoiskasvipäivässä.

Viljahirssi ei ole ainoa härkäpavun kanssa samaan ruutuun kylvetty erikoiskasvi. Kentällä kasvaa myös muun muassa kvinoaa, soijaa, öljyhamppua, tattaria, kitupellavaa eli camelinaa sekä lupiinia.

Kaikkia lajeja kasvaa myös puhtaana kasvustona, jotta härkäpapuseosta voidaan verrata erikoiskasvien yksinviljelyyn.

"Kokeessa testataan, voidaanko tämänlaisella tavalla tuottaa ruokaa. Rehua tuotetaan jo näin", Keskitalo kertoo viitaten seosviljelyyn.

Kuva: Carolina Husu

Seosviljelystä haetaan resilienssiä eli satovarmuutta erikoiskasvien viljelyyn.

"Jos toinen kasveista on epävarma, niin ainakin toisesta saataisiin sato", Keskitalo kertoo.

Härkäpapu voi tarjota luontaista typpeä seoksen toiselle kasville, jolloin mineraalilannoitteita ei välttämättä tarvita kovin paljoa.

Seoskokeisiin liittyy lisäksi maaperänäkökulma. Kokeissa testaan, voidaanko seoksilla sitoa peltoon hiiltä. Samalla seokset saattaisivat lisätä peltomaan monimuotoisuutta ja hyödyttää pölyttäjähyönteisiä.

"Tämä liittyy pelasta pörriäinen -ajatukseen. Saadaan pörriäisille enemmän töitä ja ravintoa", Keskitalo kuvailee.

Kuva: Carolina Husu

Härkäpapu kasvaa tuuheaksi varjostaen näin rikkaruohoja. Tämä puolestaan auttaa sen sekaan kylvettyjä hitaammin taimettuvia kasveja.

"Tänä vuonna ei käytetty ollenkaan kemiallista rikkatorjuntaa ja hyvältä näyttää", Keskitalo kertoo.

Esimerkiksi kvinoa voi hyvin. Yksinviljeltynä se on itänyt epätasaisesti, ja rikat ovat vallanneet kasvutilaa. Härkäpapuun yhdistettynä se näyttää pärjänneen paremmin.

"Tänä vuonna on saatu selville, että härkäpapu pelastaa ne kasvit, jotka eivät onnistu joka vuosi", Keskitalo kertoo.

Kuva: Carolina Husu

Härkäpapua sekä öljyhamppua testaan seosviljelmänä myös BioColour-hankkeen värikasvien kanssa.

Viime vuosina kiinnostusta kerännyt värimorsinko sekä suomalaisesta luonnostakin löytyvät pietaryrtti ja kultapiisku on istutettu taimina valkuaiskasvien aluskasveiksi. Tuuheana kasvavat valkuaiskasvit antavat suojaa hennoille värikasveille niiden ensimmäisenä vuonna.

Värikasvien seoskokeita ei ole tehty kovin kauaa, minkä vuoksi lähes kaikki viljelytoimet pitää opetella kantapään kautta.

Kokeissa etsitään ratkaisuja muun muassa sopiviin kylvötiheyksiin, niittoaikoihin ja kasvinsuojeluun. Keskitalo kertoo, että hankkeessa halutaan välttää torjunta-aineita.

"Haasteemme on se, että päästäisiin eroon väriaineiden kemikaaleista."

Tapahtumaan osallistuneita viljelijöitä pohditutti seosviljelyn kuuma peruna: Miten korjuu onnistuu? Keskitalo kertoo, ettei kysymykseen ole vielä vastausta.

"Tätä asiaa pitäisi miettiä enemmän biologiselta puolelta. Kun se toimii, konefirmojen pitäisi ryhtyä kehittelemään korjuuseen sopivia värkkejä."

Luken kokeiden värikasveista korjataan satoa vasta ensi vuonna, mutta härkäpapu ja öljyhamppu niitetään pois niiden yltä.

Muut kasvilajit puidaan samalla kertaa härkäpavun kanssa todennäköisesti syykuun puolella. Puinnin jälkeen sato lajitellaan. Korjuun onnistumisesta saadaan siis tietoa, mutta vasta tulevaisuudessa.

• Kvinoa on yksivuotinen Etelä-Amerikasta peräisin oleva valeviljakasvi. Gluteenittomia siemeniä voidaan käyttää viljojen tai riisin tavoin.
• Viljahirssi on yleisesti Aasiassa ja Afrikassa viljelty pienisiemeninen heinäkasvi. Siemenet ovat gluteenittomia. Voidaan käyttää esimerkiksi leivonnassa tai riisin tilalla.
• Värimorsinko on kaksivuotinen ristikukkainen kasvi, jonka lehdistä saadaan uutettua siniväri-indigoa. Viljely Euroopassa hiipui 1800-luvulla, mutta kiinnostus on herännyt uudelleen.
• Piertaryrtti ja kultapiisku ovat monivuotisia yrttejä, joiden lehdistä ja kukista saadaan keltaisen eri sävyjä.

Lue lisää:

Tee testi: Tunnetko Suomessa viljeltävät erikoiskasvit?

40 hehtaarin värikasvipelto lainehtii tulevana kesänä Nivalan Aittoperällä – "Haaveena on satojen hehtaarien morsinkoala"

Rainingon luomutilan kokeilunhalu toi kvinoan viljelykiertoon

Kun ilmasto muuttuu, maatalouden on Suomessakin sopeuduttava: Viljelyn monipuolistaminen avain tulevaisuuteen

Eipäs vähätellä itseämme: Suomi on erikoiskasvien viljelyssä suurmaa