Miksi sähkön katkaisu johti 900 sian kuolemaan? Saksan epäilty sikalaisku järkyttää ja ihmetyttää suomalaistuottajia

Taru Antikainen pitää Saksan epäiltyä sikalaiskua eläinrääkkäyksenä. Kuva: PAsi Leino

Saksalainen Top Agrar -lehti kertoo tapauksesta, jossa jonkun ulkopuolisen epäillään katkaisseen Vredenissä sijaitsevasta sikalasta sähköt. Sen seurauksena 900 sikaa kuoli. Tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan.

"En voi käsittää, millainen ihminen tekee tuollaista", MTK:n sikaverkoston vetäjä Taru Antikainen sanoo. "Tuo on suoraan sanottuna eläinrääkkäystä."

Antikainen arvioi, että sikojen menehtyminen liittyy haitallisten kaasujen, kuten ammoniakin ja hiilidioksidin pitoisuuksien nousuun.

Silti hän ihmettelee tapausta. "Kyseessä on ehkä ollut niin vanha tuotantotila, ettei siinä ole mitään hälytyksiä." Eläimiä on myös pitänyt olla tilaan nähden paljon.

Suomessa vastaava tilanne ei Antikaisen mukaan ole todennäköinen. Meillä sikaloissa on hälytysjärjestelmät, jotka kertovat heti toimintahäiriöistä.

Perheviljelmiin perustuvassa tuotannossa sikalat ovat yleensä pihapiirissä ja niissä käydään usein, joten ongelmiin ehditään puuttua.

Siipikarjatilat ovat sikaloita herkempiä ilmastoinnin katkeamiselle. Ilmanvaihdon täytyy toimia koko ajan, jotta eläimillä on raitista ilmaa, haittakaasut poistuvat ja lämpötila ja kosteus pysyvät kurissa.

"Kaikki siipikarjatuotanto Suomessa on koneellisen ilmastoinnin takana", Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina kertoo.

Siipikarjatiloilla on yleensä aggregaatit sähkönjakelun häiriöiden varalle. "Ne yleensä käynnistyvät automaattisesti muutaman sekunnin kuluttua siitä, kun sähkö valtakunnanverkossa katkeaa."

Jos sähkönsyöttö kanalassa loppuu, tuottajalle tulee heti hälytys.

Hamina toteaa, ettei hälytysjärjestelmiä ole hankittu aktivistien varalta vaan eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

"Aktivistitilanne on ollut osa elinkeinon arkea jo kymmenen vuotta", Hamina toteaa. "Varuillaan ollaan."

Kanaloiden ovet pidetään lukossa ja käytössä on erilaisia kulunvalvontajärjestelmiä.

"Hälyttimet, sähkölukot ja kamerat lisäävät kustannuksia, mutta niitä tarvitaan", Antikainen sanoo.

Hän toteaa, että tuottajat tuntevat toisensa ja tieto epämääräisistä kulkijoista välittyy heti kaikille.

Asiattomien poissa pitäminen ei tarkoita, että tilalla olisi salattavaa. Se on välttämätöntä nykyisessä tautitilanteessa, Hamina korostaa. "Afrikkalainen sikarutto ja lintuinfluenssa vaanivat ihan nurkan takana."

Hän toivoo, ettei eläinaktivismi Suomessa radikalisoituisi Saksan tapaan.

"Toivotaan, ettei siihen mentäisi. Ei edistä heidänkään asiaansa, että eläimiä rääkätään ja yksityisten yrittäjien elämää haitataan."