Pahimmat ennusteet eivät toteutuneet: Hunajasadosta tulossa keskinkertainen

Espoolaisen hunajantuottajan Päivi Ruotasen keskiviikkona linkoamaa hunajaa tuoreeltaan purkitettuna. Kuva: Sari Gustafsson

Kevään ja alkukesän koleus ei aiheuttanut ennakkoon pelättyä katoa hunajantuotannolle. Suotuisimmilla alueilla sato on jopa hyvä, ja kokonaisuutena sadosta on tulossa keskinkertainen.

Pesäkohtaisena tuotoksena tämä tarkoittaa noin 40 kilon satoa. Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 mehiläispesää.

Parhaiten ovat pärjänneet Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sekä länsirannikon hunajatarhat.

”Sen sijaan Itä-Suomessa sato on jäänyt huonommaksi”, luonnehtii Suomen Mehiläishoitajain liiton johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Leimi. Leimi itse tuottaa hunajaa Kirkkonummella Uudellamaalla.

Jo Päijät-Hämeessä Hollolassa säät olivat hunajantuotannolle epäsuotuisammat kuin läntisessä osassa maata, kertoo hollolalainen tuottaja Kari Valonen.

”Satopotentiaali olisi ollut hyvä, mutta kauniit, aurinkoiset päivät puuttuivat.”

Hunajasadon pelättiin koko maassa jäävän tänä vuonna selvästi tavanomaista heikommaksi. Pelon taustalla oli mehiläisille tärkeiden kasvien kukinnan viivästyminen kylmyyden vuoksi.

Viileys hidasti Leimin mukaan mehiläisten kehittymistä, mutta niille riitti viileydestä huolimatta tarpeeksi ravintoa.

Esimerkiksi vadelman kukinta-aika venyi viileyden ansiosta pitkäksi. Vadelma on Suomen mehiläisille yksi tärkeimmistä mesikasveista, Valonen muistuttaa.

Myös sateisuus häiritsi hunajantuotantoa tänä vuonna.

”Sadepäivinä mehiläiset eivät liiku pesästä. Kun mehiläiset joutuvat olemaan tiiviisti pesässä, niiden parveiluvietti alkaa kasvaa”, Leimi kertoo.

”Tuottajalta on vaadittu tarkkuutta, etteivät työläiset lähde karkuteille.”