Omenapuut kannattaa suojata pikimmiten, sillä pitkäkorvilta alkaa pian ravinto loppua

Pihailo Oy:n puutarhuri Lea Rauta suosii omien ja asiakkaidensa omenapuiden suojauksessa jäykkää verkkoa, joka pysyy kauniin ryhdikkäänä vuodesta toiseen. Kuva: Kimmo Haimi

Omenapuita vainoavat niin rusakot, jänikset kuin myyrätkin. Paikoin myös kanit, kauriit, peurat ja hirvet saattavat tehdä tuhojaan, kertoo asiantuntija Tomi Pousi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

Pousi neuvoo laittamaan omenapuun ympärille vähintään 1–1,2 metriä korkean verkon.

”Mitä korkeampi verkko on, sen parempi.”

Kaupoissa verkkoja myydään kana- ja jänisverkon nimellä. Silmäkoko vaihtelee viiden senttimetrin molemmin puolin. Kymmensenttisestä reiästä saattaa jo rusakko ja varsinkin kani päästä läpi.

Korkeudet vaihtelevat, yleisesti myynnissä on verkkoja aina kahden metrin korkeuteen asti.

Kanaverkko ei riitä suojaamaan puuta peltomyyriltä, jotka tekevät tuhojaan erityisesti lumen alla talvella, Pousi sanoo.

Myyriä vastaan nuoren puun tyvelle tarvitaan tiheäsilmäinen ja jäykempi jyrsijäverkko, jonka silmäkoko on suuruusluokkaa 0,5 kertaa 0,5 senttimetriä.

Tuhoeläinten torjuntaan myydään myös muovisia spiraaleja, mutta niitä Pousi kehottaa käyttämään harkiten.

Spiraali asettuu rungon ja oksan ympärille tiivisti ja hautoo sitä. Ongelmia tulee varsinkin, jos spiraalia ei muista poistaa keväällä tarpeeksi aikaisin.

Peuroja, kauriita ja hirviä ei edes 1,5 metriä korkea kanaverkko pidättele. Niiden häätämiseen ainoa varma keino on aidata koko hedelmäpuualue, Pousi sanoo.

Verkko kannattaa laittaa tiiviisti maata vasten. Periksi antavaa kanaverkkoa on helppo muotoilla, jos maa on epätasainen, Pousi sanoo.

Jäykän metalliverkon saa painetuksi maahan leikkauspinnan väkästen ansiosta. Verkon voi tukea maahan myös seipäiden tai kivien avulla.

Erityisen tarkka pitää olla myyräverkon kanssa: sen pitää olla tiiviisti maassa kiinni.

Hedelmäpuita voi suojata myös perinteisin keinoin sitomalla puiden ympärille esimerkiksi tuomen oksia, jotka tuoksuvat ja maistuvat rusakoiden ja myyrien mielestä pahalta, Pousi sanoo. Niin ikään erilaisia hajukarkotteita käytetään jänis- ja hirvituhojen ehkäisyyn.

”Verkko on kuitenkin yleensä tehokkain keino”, Pousi sanoo.

Lea Rauta kiinnittää verkon ympyräksi nippusiteillä. Kuva: Kimmo Haimi

Aivan huolettomaksi ei voi heittäytyä, vaikka on syksyllä suojannut hedelmäpuut asianmukaisesti.

Jos lunta tulee kovin paljon, se kannattaa polkea tiukkaan puun ympäriltä, jotta rusakot eivät hangen päältä ylety järsimään runkoa ja oksistoa, Pousi sanoo. Tallattu lumi vaikeuttaa myös myyrien kulkua lumen alla.

Parhaiten rusakoille kelpaavat nuoret puut. Mutta kun ruuasta on kova pula, vaarassa voivat olla vanhatkin hedelmäpuut.

Verkkoja voi alkaa poistaa, kun luonto alkaa vihertää ja silmut puhjeta. Silloin eläimet löytävät muuta syötävää, eikä puun kuori enää niitä kiinnosta.

Verkko kannattaa laittaa niin kauas, etteivät puun alimmat oksat osu siihen, Lea Rauta neuvoo. Kuva: Kimmo Haimi