Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) opiskelija Antti Juntunen on virittänyt tietokoneen nurmijärveläisen maidontuottajan Marjut Lumpeen tilan konesuojaan. Samaan aikaan läheisellä pellolla vihtiläinen urakoitsija Olli-Heikki Niemi paalaa tilan apilanurmelta kolmatta säilörehusatoa.
Niemen koneyhdistelmän kulkureitti piirtyy reaaliaikaisesti vihreänä viivana Juntusen koneen näytöllä olevaan karttaan.
Kun paalain alkaa tehdä uutta paalia, viivalle ilmestyy vihreä piste. Traktoria merkkaava sininen piste jatkaa etenemistään ja piirtää lisää vihreää viivaa. Seuraava vihreä piste ilmestyy karttaan siinä vaiheessa, kun paali tulee valmiiksi ja se siirtyy käärimelle.
Paalainyhdistelmän matka jatkuu ja sinisen pallon johdolla karttaan ilmestyy lisää kulkureittiä kuvaavaa vihreää viivaa.
Seuraava vihreä piste ilmestyy kartalle siihen kohtaan, johon Niemi pudottaa valmiin käärityn paalin.
Paalin synty ja sen hetkinen sijainti on piirtynyt Juntusen koneella näkyvään karttaan. Samalla paalin tiedot ovat tallentuneet pilvipalvelimella olevaan "digitaaliseen paalivarastoon", kuten Hamk:n Digipaali-hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja Ilpo Pölönen sitä luonnehtii.
Järjestelmä perustuu tunnisteeseen, jonka sisältävä lähetin on kiinnitetty valmiiksi paaliverkkoon. Paalaimessa olevat anturit tunnistavat "ohitseen" kulkevan lähettimen ja tallentavat tiedon pilvipalvelimelle.
Piirroskuvaa paalaimen reitistä sen paremmin kuin digitaalista paalivarastoakaan ei olla luomassa vain siksi, että sellainen olisi kiva olla olemassa, Pölönen vakuuttaa.
Automaattisesti syntyvä digitaalinen rehuvarasto täyttää esimerkiksi sellaisenaan viranomaisten vaatiman rehuvarastokirjanpidon vaatimukset. Täydentävien ehtojen mukaan rehuvarastot pitää merkitä tunnisteella ja kirjata ne rehukirjanpitoon.
Varastokirjanpito voidaan saada myös pysymään automaattisesti ajan tasalla.
Tarvitaan vain rehupaaleihin sujautetun tunnisteen aistiva anturi, joka asennetaan esimerkiksi navettaan johtavan kulkureitin varrelle. Kun paalia kuljettava traktori ajaa sen ohi, järjestelmä poistaa paalin automaattisesti varastokirjanpidosta.
Jos paalain on varustettu rehun määrää tai laatua mittaavilla antureilla, näiden tuottama tieto on mahdollista syöttää automaattisesti kirjanpitoon kunkin paalin kohdalle.
Esimerkiksi Olli-Heikki Niemen suomalaisvalmisteisessa Agronic-paalaimessa on sekä paino-, että kuiva-aineanturi. Näin ollen tieto kuiva-aineesta ja painosta näkyy Juntusen tietokoneen näytöllä näkyy kunkin paalin kohdalla.
Paalivarastotietokantaa voidaan täydentää myös muista automaattisista lähteistä tai vaikka käsin, Pölönen kertoo. Sinne voidaan lisätä tietoa esimerkiksi korjuuajankohdan säätilasta tai rehuanalyysin tuloksista.
"Rehun laatutietoa voidaan käyttää esimerkiksi aperuokinnassa seosta tehtäessä", Pölönen valottaa.
Hän heittää ajatuksen järjestelmästä, jossa tekoäly suunnittelisi automaattisesti varastokirjanpitoon tallennettujen tietojen perusteella eläinten ruokintaa sekä paalien noutoa pellolta.
"Tavoitteena on, että kaikki olisi niin pitkälle automatisoitua, että järjestelmän käyttö ei hidasta viljelijän työtä vaan päinvastoin helpottaa sitä."
Rehun laatuseurantaa helpottaa sekin, että digipaalijärjestelmässä jo paalausvaiheessa paalaimen kuljettaja pystyy traktorin hytistä poistumatta merkitsemään tavalla tai toisella vialliset paalit. Tämä onnistuu matkapuhelimessa olevalla sovelluksella.
"Kuljettaja merkitsee vialliset paalit sovelluksessa yhdellä painalluksella. Sen jälkeen ne näkyvät paalikartassa punaiseksi merkittyinä, ja ne voi käydä illalla hakemassa pois pellolta."
Pölösellä on vielä yksi valtti hihassaan, kun hän perustelee digitaalisen paalivaraston merkitystä tavallisille tiloille.
"Sen avula Suomeen voitaisiin luoda markkinapaikka rehuille."
Kun varasto paalien laatutietoineen on jo olemassa sähköisessä muodossa, sen rinnalle voitaisiin luoda kansallinen paalitietokanta. Siellä viljelijät voisivat käydä helposti kauppaa keskenään varastossa olevista paaleista.
"Myyjä voisi sen avulla jopa välittää ostajalle tiedon paalin sijainnista ja tämä pystyisi noutamaan sen suoraan sieltä."
Digipaalihanke jatkuu vielä ensi vuoteen. Tunnistusmenetelmästä on käyty keskusteluita useiden yritysten kanssa, mutta vielä järjestelmä ei ole kaupallistamisvaiheessa.
Pölönen pitää hyvin todennäköisenä, että tavalla tai toisella säilörehua koskeva tieto kaupallistetaan. "Olisi hienoa, jos tämä varastotieto olisi suomalaisessa omistuksessa."
