Hake peittoaa öljyn tomaattitarhan lämmityksessä
Parkinniemen puutarha Kajaanissa vaihtoi lämmitysenergian öljystä puuhakkeeseen. Lämpö tulee kasvihuoneeseen teräsputkissa, joissa kulkee lämmin vesi. Paluuveden lämpötila määrää, millä teholla kattila käy. Järjestelmään kuuluu kaksi 80 kuutiometrin lämminvesivaraajaa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKAJAANI (MT)
Kajaanilainen Parkinniemen puutarha siirtyi vuonna 2009 öljylämmityksestä bioenergiaan. Tomaatteja lämmittää nyt kainuulainen puu.
Uuden lämpökeskuksen ansiosta kasvihuoneen vuotuinen energialasku kutistui lähes 40 prosenttia.
340 000 euron investointi lämpökeskukseen ja hakevarastoon maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa.
”Kasvihuonetta laajennettiin vuonna 2006 ja lämmityksen tarve lisääntyi. Kotimainen polttoaine oli ainoa vaihtoehto, jota mietittiin. Se tulee huomattavasti halvemmaksi”, puutarhuri Jyrki Tervonen toteaa.
Tervonen omistaa tarhan yhdessä vaimonsa Arja Huurinaisen kanssa.
Parkinniemen puutarha viljelee tomaattia ja kirsikkatomaattia 11 kuukautta vuodessa, elokuusta heinäkuun alkuun. Tuotantotauko pidetään keskikesällä, kun luonnonvalossa kasvatettavien tomaattien sesonki on kuumimmillaan.
4 700 neliömetrin kasvihuoneessa tavoitelämpö on 23 astetta. Talvikautena valot ovat pimeänä kahdeksan tuntia yössä. Silloin lämpötila lasketaan 15–16 asteeseen.
Vielä vuonna 2008 kevyttä polttoöljyä paloi 49 500 litraa. Investoinnin jälkeen enää 4 500 litraa.
Haketta kuluu nykyisin noin 4 000 kuutiometriä vuodessa. Tänä vuonna sitä toimittaa Parkinniemeen Sotkamon kantokone Oy.
Öljy ja puupelletti ovat edelleen varapolttoaineita, jos hakelämmitykseen tulee vika.
”Turvettakin kokeiltiin, mutta se pölisi paljon. Turpeella on myös huono maine”, Tervonen pohtii.
Hänen mukaansa kuluttajat eivät vielä toistaiseksi juuri kiinnitä huomiota kasvihuoneiden lämmitysmuotoon, mutta tulevaisuudessa tietoisuus voi lisääntyä.
Vaikka energiakulut pienenivät kymmeniä tuhansia euroja vuodessa kotimaisen polttoaineen ansiosta, kasvihuone käyttää edelleen huomattavan määrän sähköä – noin 4 000 megawattituntia vuodessa.
Suurin sähkösyöppö on valaistus.
Led-valoihin siirtyminen vähentäisi sähkökulutusta, ja Tervonen kertoo seuraavansa kehitystä tarkasti.
”Nyt ei kannata kuitenkaan vaihtaa, koska nykyisillä lampuilla on vielä ainakin kymmenen vuotta käyttöikää.”
Aika ajoin julkisuudessa viriää keskustelu, onko tomaatteja järkevää kasvattaa kylmässä ja pimeässä Suomessa.
Toisaalta Etelä-Euroopan tomaattiviljelmillä työolot eivät aina ole inhimillisiä, saati Suomen standardin mukaisia.
Tervosen mielestä kotimainen kasvihuoneviljely edistää kestävää kehitystä, sillä se työllistää paikallisia ja tuottaa ruokaa lähelle.
”Hiilijalanjäljellä emme pärjää, mutta ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset syyt puoltavat kotimaista. Lämmityksen osalta tuotanto on hiilineutraalia”, Tervonen sanoo.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
