Työhevosten perinne lepää harvojen harrastajien harteilla - "Kukaan ei osaa kohta työhevosta valjastaakaan"
Kursseille pääsee myös ilman omaa hevosta.
Hevoskynnön SM-kisoissa tuomarit arvostelevat muun muassa aloitusvaon syvyyttä, valjastamista ja ajoa sekä vaon suoruutta. Auran tulee olla lisälaitteeton ja yksisiipinen. Kuva: Johannes TervoTyöhevosharrastus kiinnostaa yleisöä, mutta enemmänkin osallistujia kisoihin sopisi.
Laji on harvojen ihmisten aktiivisuuden varassa.
”Kukaan ei osaa kohta työhevosta valjastaakaan”, hevoskynnön parihevossarjan suomenmestari Jari Kupiainen pohtii.
Työhevosharrastajat järjestävät kiinnostuneille kursseja, joihin pääsee osallistumaan myös ilman omaa hevosta.
Nykyisin hevoskyntö innostaa myös nuoria naisia. SM-kisojen yksikkösarjan ykkössijaa on pitänyt useasti suomenhevonen Uuras kyntäjä Siru Jaatisen kanssa.
Kyntökisoissa haastavaa on pitää vaot suorana. Myös aloitus ja lopetus täytyy tehdä määrätyllä tavalla.
Radalla on linjakeppejä, joiden mukaan kuljetaan. Työsuorituksen arvioi viisi tuomaria ja erilaisia arvosteluperusteita on 11.
Kyntökisat on tarkoitettu suomenhevosille, mutta muillakin hevosilla voi osallistua. Muut hevoset kilpailevat avoimessa luokassa.
Ensimmäiset kyntökilpailut järjestettiin Mustialassa vuonna 1852. Hevoskynnön SM-kisat järjestää nykyisin kotiseutuyhdistys.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
