Kotimaisen naudanlihan ilmastovaikutukset pienenevät jopa neljänneksen tuotannon tehostamisella

Nautojen ravinto määrittää niiden aiheuttamia päästöjä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Naudanlihantuotannon tehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat vähentää ympäristövaikutuksia merkittävästi nykyisestä. Tehostuminen edellyttää peltojen hoitamista hyvin ja lannoituksen tasapainoisuutta.

Myös laadukas eläinaines ja eläinten hoito ovat hyödyksi.

Luonnonvarakeskus (Luke) tutki laajassa, nelivuotisessa FootprintBeef-hankkeessa erilaisia tapoja pienentää kotimaisen naudanlihatuotannon ympäristövaikutuksia.

Siirtyminen nykyisin tyypillisestä rehustuksesta väkirehuvaltaiseen ruokintaan laskee selvästi maitorotuisten eläinten happamoittavia ja rehevöittäviä päästöjä sekä jonkin verran kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta myös tasapainoisesti ja tehokkaasti tuotetulla ja hyvin sulavalla nurmivaltaisella ruokinnalla saadaan alennettua rehevöittäviä päästöjä olennaisesti.

Eläinten kasvua nopeuttamalla voidaan vähentää kaikkia ympäristövaikutuksia tuotettua lihakiloa kohden. Lisäksi eläinjalostuksen avulla pystytään parantamaan nautojen rehun hyväksikäyttökykyä, mikä myös keventää ympäristökuormitusta.

"Naudanlihantuotannon aiheuttamia ilmastovaikutuksia voidaan leikata jopa neljänneksellä, jos tuotannossa otetaan käyttöön tehokkaimmat päästöjen vähennyskeinot. Näitä ovat muun muassa hyvin sulava säilörehu, viljely hyväkuntoisilla kivennäismaapohjaisilla pelloilla sekä runsaat sadot", kertoo hankkeen koordinaattori Hannele Pulkkinen Lukesta.

Rehevöittäviä päästöjä on mahdollista vähentää jopa kolmanneksella. Turvemaiden raivaamista pelloksi tulisi välttää, koska sekä raivaamisesta että turvemaiden viljelystä syntyy merkittävästi enemmän kasvihuonekaasuja kuin kivennäismaiden viljelystä.

Turvemaiden suuri osuus rehuntuotannossa lisää merkittävästi naudanlihantuotannon päästöjä myös tuotekiloa kohti laskettuna.

Suomalaisen naudanlihantuotannon etuna on yhdistetty maidon- ja lihantuotanto. Yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta on peräisin lypsykarjan uudistamisesta eli sonnivasikoista ja poistettavista lehmistä ja hiehoista.

Yhdistelmätuotanto on ympäristön kannalta tehokas tuottaessaan samanaikaisesti maitoa ja lihaa. Yhdistelmätuotannosta saatavan naudanlihakilon ilmasto- ja rehevöittävät päästöt ovat noin kolmanneksen pihvikarjantuotantoa pienemmät.