Turvemaiden vettämiseen pitää löytyä niin paljon rahaa, että se houkuttelee, tutkija sanoo – perustuu vapaaehtoisuuteen
”Ei se toimi niin, että maatalouden rahaa kipataan taskusta toiseen, vaan uutta pitää löytyä.”
Suosta raivattua peltoa Keski-Pohjanmaalla. Kuva: Johannes TervoEU:n ennallistamisasetuksesta kerrotut asiat hämmentävät viljelijöitä. Kunkin maan turvemaista pitää vettää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja lopulta 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Samaan hengenvetoon todetaan, että turvemaiden vettäminen on vapaaehtoista viljelijöille.
Miten vapaaehtoisuudella voidaan päästä noin suuriin lukemiin ja onko pelättävissä, että viljelijät sittenkin joutuvat pakolla luopumaan turvepeltojensa viljelystä?
Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta rauhoittelee viljelijöitä.
”Kun tavoitetasoja katsoo äkkiä, ne voivat näyttää aika pahalta varsinkin niille viljelijöille, jotka toimivat pääosin turvemailla.”
Hänen mukaansa asetukseen sisältyy kuitenkin vahva viesti, että ketään ei jätetä kohtuuttomaan tilanteeseen.
”Pakkoja ei ole tulossa vaan tavoitteisiin pyritään vapaaehtoisin toimin. Ei tämä ole telaketjuosastoa.”
”Ei tämä ole telaketjuosastoa.”
Lehtonen pitää 30 prosentin tavoitetta vuoteen 2030 mennessä kovana, käytännössä melko mahdottomana saavuttaa.
Pikku hiljaa turvemaiden ennallistamisessa voidaan kuitenkin päästä eri reittejä eteenpäin, hän sanoo.
"Ruuantuotantoa vaarantamatta, kunhan se tehdään fiksusti.”
Lehtonen muistuttaa, että yhteiskunta on tukenut uusien tuotantorakennusten rakentamista, osin juuri turvemaiden alueelle. Ei olisi mitään järkeä lähteä lopettamaan tuotantoa niistä.
”Yhteiskunta on mukana tässä sopassa.”
Suomesta löytyy paljon myös sellaisia turvepeltoja, jotka ovat turhaan viljantuotannossa, kun vilja voitaisiin viljellä kivennäismaillakin. Moni turvepelto on myös kesannolla.
Vajaakäytössä olevien turvepeltojen määrä lisääntyy, kun tilamäärä laskee.
Tällaisille pelloille voidaan suunnata ennallistamiskannustimia. ”Pitää tarjota sen verran rahaa, että halukkaita alkaa löytyä”, Lehtonen toteaa.
Hänen mukaansa ennallistamiseen täytyy löytyä jostain uutta rahaa, jos yhteiskunta ennallistamista haluaa. ”Ei se toimi niin, että maatalouden rahaa kipataan taskusta toiseen.”
”Tarvitaan paljon tutkimusta ja työryhmiä, jotta saavutetaan hyväksyttävä, reilu ja oikeudenmukainen kokonaistoteutus.”
Ennallistamisen toteutus on jäsenmaiden omissa käsissä. Lehtosen mukaan vielä ei voi täsmälleen sanoa, miten sitä meillä aletaan toteuttaa.
”Se kehittyy vasta lähivuosina. Tarvitaan paljon tutkimusta ja työryhmiä, jotta saavutetaan hyväksyttävä, reilu ja oikeudenmukainen kokonaistoteutus.”
Lukessa tehdään parhaillaan tiekarttaa turvepeltojen käytön muutoksille. Tuloksia saadaan ensi syksynä. Lehtonen lupaa, että valmistelutyön kuluessa keskustellaan laajasti tuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
