Syysviljojen rikkakasvit pitää torjua hyvissä ajoin
Syysviljojen syksyiseen rikkatorjuntaan ei ole Suomessa ollut vielä kovin kauaa hyväksyttyjä aineita, joilla olisi saatu yksin tai seoksina riittävän laajaa tehoa eri rikkakasveja vastaan. Nyt niitä on markkinoilla muutamia.
Syysviljan rikkatorjunta tehdään aikaisessa vaiheessa. Kuva: Antti Jaakkola/SyngentaSyysviljojen rikkatorjunta syksyllä saattaa tulla yllättävän nopeasti ajankohtaiseksi, sillä torjunta tehdään, kun viljassa on 1–2 lehteä, muistuttaa Minni Tapola Bayerilta.
”Kovin myöhään ei kannata ruiskuttaa. Jos vilja ehtii liian isoksi, vioitusriski kasvaa.”
Jos kahukärpästen torjunta on tarpeellista, rikkaruiskutus kannattaa yhdistää siihen.
”Jos tankkiseokset sen sallivat, sekaan kannattaa harkita myös mangaanilannosta”, Syngentan Antti Jaakkola vinkkaa.
Syksyllä rikkatorjunnassa käytettävät aineet ovat maavaikutteisia. Kun käytetään maavaikutteisia aineita, maan muokkaus on tärkeää.
”Isoja kokkareita ei saisi olla ja ruiskun suuttimien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota”, Jaakkola neuvoo.
”Syksyllä on kosteaa, joten maavaikutus kestää pitkään. Kun ruiskutuksen jälkeen uusia rikkakasveja taimettuu, ne saadaan samalla torjuttua”, Tapola kertoo.
Maalaji ja muokkaustapa vaikuttavat maavaikutteisten aineiden tehoon.
”Jos on paljon multavaa, orgaanista ainesta, maavaikutus jää heikommaksi. Runsas olkipeite heikentää tehoa, joten suorakylvölohkoilla rikkakasvien torjunta maavaikutteisilla aineilla ei ole suositeltavaa,” Jaakkola sanoo.
Jos lohkolla on isoja rikkakasveja, erityisesti kylänurmikkaa tai kuminan jälkeen jäänyttä isoa saunakukkaa, niihin on vaikea saada tehoja millään aineilla.
”Erityinen hyöty syksyllä tehdyistä syysviljan rikkatorjunnoista on kuitenkin lohkoilla, joilla rikkapaine on kova. Orvokki, sirkkataimella oleva saunakukka ja matara saadaan puhdistettua kasvustosta”, Tapola toteaa.
Hyöty konkretisoituu keväällä.
”Keväällä ei tarvitse heti hätäillä rikkaruiskutuksille. Syksyllä tehdyt torjunnat auttavat myös viljelykasveja, erityisesti harvempaa syysvehnää, kun ei ole rikkamattoa viemässä ravinteita”, Tapola kertoo.
Syysviljoilla on myös paremmin aikaa ja mahdollisuuksia valmistautua talveen, kun ei ole rikkakasveja, huomauttaa Jaakkola. Hyvissä olosuhteissa varsinkaan rukiilla ei välttämättä tarvita seuraavana kesänä muuta kuin korrensäätö.
Bayerilta löytyy Minni Tapolan mukaan DFF- ja Mateno Duo -valmisteet. Boxerin voi valita DFF:n seoskumppaniksi, jos lohkolla on paljon kylänurmikkaa. Myös Syngentan Antti Jaakkola suosittelee syysviljojen rikkatorjutaan syksyllä DFF:n ja Boxerin seosta.
”Kannattaa aina tarkistaa Kemidigistä aineiden rekisteröinnit”, Jaakkola muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
