Rapsin onnistuminen tuurista kiinni tänä kesänä

Juha Koljosen rapsit ovat onnistuneet tänä vuonna, mikä johtuu isännän itsensä mukaan hyvästä tuurista. Kuva: Kari Salonen

Juha Koljosen rapsipelto Janakkalassa näyttää yllättävän hyvältä, kun otetaan huomioon tämän kesän haasteet öljykasvien viljelyssä.

Koljosen rapsiala on tänä vuonna melkein 40 hehtaaria.

Kylvämään Koljonen pääsi jo pääsiäisen aikoihin, mikä oli hänen sanojensa mukaan omiinkin aikatauluihin aikaista.

"Vähän mietitty miten siinä käy. Kasvuunlähtö oli hitaampaa, koska maa oli vielä viileä. Kuitenkaan kirpat eivät ehtineet sirkkataimien kimppuun, mikä monilla oli ongelmana tänä vuonna", Koljonen kertoo.

Kesäkuu oli Koljosen mukaan rankka rapsikasvuston tarkkailun osalta.

"Rapsikuoriaisia oli paljon eikä pyretroideissa ollut tehoja rapsikuoriaista vastaan. Pitkävaikutteiset Mospilan ja Avaunt ovat toimineet hyvin, mutta heti kun vaikutus lakkasi, kuoriaiset palasivat", Koljonen kertoo haasteistaan.

Kyseisiä aineita ei kuitenkaan saa käyttää kuin kerran kasvukaudessa, joten monet viljelijät ovat joutuneet turvautumaan uudelleen tehottomiin pyretroideihin.

"Jos kasvustoa on ruiskutettu 6 kertaa, aletaan olla siinä rajoilla, onko se taloudellisesti enää kannattavaa", Koljonen sanoo.

Hän mainitsee myös, että vaikka Mospilania ja Avauntia saisikin käyttää useammin kasvukaudessa, niiden hehtaarikustannus on halpoihin aineisiin verrattuna sitä luokkaa, että se söisi kannattavuutta.

Koljonen itse aikoo viljellä rapsia vielä tulevaisuudessakin, vaikka se ei olekaan taloudellisesti kannattavin kasvi viljellä.

"Öljykasvit ovat hyviä viljelykierrossa. Esikasvina niillä saadaan sadonlisää ja paalujuuri tekee maassa tehtävänsä."

Puhtaasti paalujuurikasvia ei ole korvaamaan rypsiä ja rapsia. Koljosen mukaan herne on nostanut rooliaan suomalaisessa viljelyssä ja papu on tullut pysyäkseen.

"Nykypäivänä viljelijöille on tarjolla vaihtoehtoja. Moni ostaja on ilmaissut tahtonsa öljykasvien viljelymäärän nostoon, mutta jos hinta pysyy jatkossakin maltillisena, ei se ainakaan helpota viljelymäärien nostoa."

Koljonen on myös pyöritellyt eri vaihtoehtoja mielessään, kuten öljypellavaa.

"Tällä hetkellä kuitenkin rapsi tuntuu varmimmalta."

Monet haasteet öljykasveilla laskevat intoa viljellä niitä.

"Jokainen viljelijä peilaa riskiä suhteessa siihen, mitä tuotteesta saa. Kokeilunhalu kasvaisi, jos olisi mahdollista saada tuottoa, vaikka riskejä ja muuttujia onkin.", Koljonen tietää.

Koljonen muistuttaa, että myös ostajat ovat yrityksiä, jotka haluavat tehdä tulosta.

"Kuitenkin, jos öljykasvien viljely taantuu entisestään ja kotimaista puhdasta raaka-ainetta ei ole tarjolla, kärsijä on lopulta kuluttaja."

2019

Sato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi.

Tuholaisia on ollut runsaasti.

Pyretroidit eivät tehonneet rapsikuoriaisiin.

Kuivuus vaivannut.

Lakoontumista esiintynyt.

2018

Kuivuus leikkasi satoa.

Gammayökkönen teki vahinkoa joillain alueilla.

Neonikotinoidien kielto

2017

Märkyys.

Sateet puintiaikaan.

Kasvukausi loppui kesken, koska lämpösummaa ei kertynyt.

Lakoontuminen.

Kaalikoit.

Lähde:

MT:n kasvukausien aikaiset seurannat.