Hallitus kohdentaa raiviopelloille annettavaa korvauskelpoisuutta Itä-Suomeen
Korvauskelpoisuuden jakamiseen on nyt kolme erilaista kiintiötä. Hallitus haluaa kohdentaa raiviopeltojen tukea Itä-Suomeen ja nuorille viljelijöille.
Arkistokuva peltoraiviolta ei liity tapaukseen. Kuva: Kai TirkkonenHallitus kohdentaa erillisen kiintiön peltojen korvauskelpoisuutta Itäisen Suomen ohjelman kuuden maakunnan ely-keskusalueille, sanotaan maa- ja metsätalousministeriön torstaina julkaisemassa tiedotteessa.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus saattaa korvauskelvottomia peltoja korvauskelpoisuuden piiriin.
Vuoden 2004 jälkeen raivatut uudet pellot ovat pääsääntöisesti olleet korvauskelvottomia.
Lohkon korvauskelpoisuus mahdollistaa esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvausten saamisen.
Koko maassa on jo otettu käyttöön malli vapautuvien korvauskelpoisuuksien jakamiseksi ely-keskuksittain korvauskelvottomille aloille.
Ensimmäisen kerran hallinnon toimesta korvauskelpoisuuden piiriin hyväksyttiin korvauskelvottomia peltoja keväällä 2025.
Lisäksi hallitus päätti kesällä puoliväliriihessä lisätä nuorten viljelijöiden omistamille korvauskelvottomille pelloille korvauskelpoisuuksia vuosina 2026 ja 2027.
Sen hallitus näkee tukevan juuri tilanpidon aloittaneita nuoria viljelijöitä.
Tarkemmin uusien alojen korvauskelpoisuuden ehdoista ohjeistetaan alkuvuodesta 2026.
Puoliväliriihipäätöksen mukaisesti korvauskelpoisuuksia lisätään myös kohdennetusti paikkatietoon perustuen itäisen Suomen ohjelman alueella aktiiviviljelijän omistamille korvauskelvottomille pelloille.
”Tämän erillisen kiintiön mukaiset lisäykset tehdään vanhimmasta uusimpaan siten, että ensin korvauskelpoisuuden saisivat ne lohkot, jotka ovat olleet viljelyssä pisimpään”, ministeriön tiedotteessa sanotaan.
Tarkemmin uusien alojen korvauskelpoisuuden ehdoista ohjeistetaan alkuvuodesta 2026, kun valtioneuvoston asetusten antaminen on mahdollista ja ajankohtaista vuoden 2026 peltotukihakua varten.
Itäisen Suomen ohjelmaa toteutetaan Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
Ministeriön tiedotteessa sanotaan, että korvauskelpoisuuden kohdentaminen näihin kuuteen maakuntaan tukee hallitusohjelman mukaisen itäisen Suomen ohjelmaan kuuluvan alueen kehittymistä.
”Itäisen Suomen alkutuotannon edellytysten vahvistaminen ja kehittäminen tukee osaltaan sekä alueen että koko maan elinvoimaisuutta kaikissa olosuhteissa.”
”Kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta itäisen Suomen elinvoiman ja ruoantuotannon säilyttäminen on välttämätöntä”, tiedotteessa sanotaan.
Korvauskelpoisuutta voidaan myöntää ainoastaan viimeistään 31.12.2022 käyttöön otetuille uusille pelloille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
