Lypsykarjatilaa Tyrnävällä veljensä kanssa pyörittävä maatalousyrittäjä Tommi Matinolli tekee Oulun seudulla maatalousurakointia.
”Urakoinnin osuus yritystoiminnassa on merkittävä. Sieltä tulee kaksi kolmasosaa tulovirrasta, loppu kolmasosa tulee maidontuotannosta”, Matinolli laskee.
Tyrnäväläisen asiakkaina on yli kolmekymmentä tilaa. Eniten työtä urakoinnissa teettää säilörehun korjuu. Tulevana kesänä säilörehua korjataan noin 1 500 peltohehtaarilta.
”Teemme myös kylvöä, lietteenajoa, gps-lanausta, puintia sekä kesantojen murskausta. Talvisin on paljon lumiurakointia”, Matinolli kertoo.
”Kymmenen viime vuoden aikana urakointi on kasvanut isosti. Tilakokojen kasvun vuoksi urakointi lisääntyy edelleen tulevaisuudessa”, tyrnäväläinen ennustaa.
Samoilla linjoilla on Jyväskylän Korpilahdella Moksin kylässä lypsykarjatilaa isännöivä Reino Henttala.
”Tasaista kasvua on ollut siinä, paljonko lähiseudun maatilat ostavat urakointipalveluita ulkopuolisilta. Veikkaisin, että se on jatkossa vain lisääntymään päin, kun tilakoot edelleen kasvavat.”
Henttalalle maidontuotanto tuo edelleen leijonaosan tuloista. Säilörehu-urakointi kesäisin ja lumiurakointi talvisin kattavat noin neljänneksen tilan rahavirrasta.
Maatalousurakoinnin mahdollisuuksista ja haasteista keskusteltiin Artturi-urakoitsijapäivillä Jyväskylässä maaliskuussa.
Petäjävedellä maatalousyhtymää yhdessä veljensä kanssa hallinnoiva Otto Kokkila kertoo olevansa tyytyväinen urakointipalveluiden käyttäjä.
”Varsinkin säilörehupuolella on lähdetty ostamaan urakointipalveluja, koska koko ketjun hoitaminen itse olisi äärimmäisen kallista”, Kokkila sanoo.
Tilan 200 peltolohkoa, yhteensä 430 hehtaaria, sijaitsevat hajallaan kolmen eri kunnan alueella.
”Se tuo runsaasti logistisia haasteita. Tässä kohdin urakointipalveluiden osto auttaa.”
Kalajoella lypsykarjatilaa isännöivä Jukka Mäkelä teettää suurimman osan peltotöistä ostopalveluina.
”Noin 70 prosenttia tilalla tehtävistä peltotöistä ostetaan ulkoa. Oma ydinosaamiseni ei ole konepuolella vaan karjapuolella. Kun työtaakkaa on vähennetty viljelyssä, on maidontuotannon prosessien viilaamiseen pystynyt keskittymään entistä paremmin”, Mäkelä kertoo.
Kokkila ja Mäkelä aikovat jatkossakin hoitaa huomattavan osan tilansa peltotöistä ostopalveluina.
Nurmijärveläinen maidontuottaja ja urakoitsija Tom Vakkilainen on tehnyt maatalousurakointia yrittäjäpohjalta vuodesta 2001.
”Aluksi tehtiin urakoinnissa paljon kylvöhommaakin, mutta viime vuosina on erikoistuttu säilörehun korjuuseen”, Vakkilainen toteaa.
Vakkilainen katsoo, että tuotannossaan pitkälle erikoistuvat tilat käyttävät usein urakointipalveluita.
”Kun halutaan keskittyä tiiviimmin esimerkiksi asioiden tekemiseen paremmin eläinpuolella, vapauttaa ulkoa ostettu urakointi aikaa ja energiaa siihen.”
Tommi Matinolli on samaa mieltä.
”Urakointipalveluita käyttävät eniten oman toimialansa ydinliiketoimintaan keskittyvät tilat”, tyrnäväläinen toteaa.
Vakkilaisen mukaan maksuviiveet tilojen urakointilaskuissa ovat sangen tavanomaisia.
”Niitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. En huomaa asiassa tapahtuneen viime vuosina muutosta suuntaan tai toiseen.”
Reino Henttala korostaa, että maksuaikaa voidaan tarvittaessa neuvotella tilojen kanssa lisää. Samaa sanoo Matinolli.
Matinollin tilalla konekantaa kehitetään ja tehostetaan jatkuvasti kysynnän mukaan.
Vakkilainen on puolestaan saanut koneinvestoinnit äskettäin tehtyä.
”Kolmen viime vuoden aikana on investoitu sille puolelle ja nyt ovat koneet iskussa.”
Henttala on pyrkinyt pitämään koneet kunnossa ja päivittänyt kalustoa tarpeen mukaan.
”Välittömiä investointitarpeita ei ole juuri näköpiirissä.”
