Osa eläinten hyvinvointituentulkinnoista tarkentunee vielä ensi viikolla
Eläinten hyvinvointituen ehdoissa on ollut epäselvyyttä muun muassa lypsylehmien jaloitteluvaatimuksesta. Kytkettyjen nautojen on saatava jaloitella myös kasvukauden ulkopuolella, pihatossa asuville lehmille ja hiehoille riittää laidunnus. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHankevetäjä Simo Räty on jo useampaan otteeseen luullut voivansa huokaista helpotuksesta kevään tukihaun osalta.
Toistuvasti luulo on ollut turha. Stressi ei helpota vieläkään, vaikka tukihaku jo päättyi. Eläinten hyvinvointituen tulkinnat askarruttavat yhä.
”Tulkinnat ovat eläneet, eikä niihin voi luottaa. Osaan tuottajia askarruttavista kysymyksistä voin vastata vain, että ’saattaa mennä näin’”, Pohjois-Savossa Tukisarka-hanketta vetävä Räty tuskailee.
Itsekin naudanlihaa tuottava Räty arvelee, että osa tiloista on Maaseutuviraston (Mavi) tempoilun takia jättänyt sitoumuksen eläinten hyvinvointitukeen tekemättä.
Uutta tietoa yhä epäselvistä tulkinnoista odotetaan Mavista maanantaina.
Räty sanoo, että uusi tuki näytti hyvältä vielä helmikuussa. Tukihaun lähestyessä häntä alkoi kummastuttaa, ettei sitoumusehdoista tullut tietoa.
Ehtoja ei ollut vielä haun alkaessakaan, ja kun ne lopulta julkaistiin, kokonaisuus oli puutteellinen. ”Paketti on Mavilla ihan sekaisin.”
Räty on tyytyväinen, että 10 prosentin sääntö muutettiin vasikoiden osalta. Sitä seurasivat kuitenkin uudet epäselvyydet.
Maanantaiaamuna Räty sai Mavista tiedon, että lypsylehmien jaloitteluvaatimus koskisi myös pihatossa tai ryhmäkarsinoissa eläviä lypsyrotuisia hiehoja. Hän tiedotti asian kiireesti 2 000 tilalle.
Samana päivänä kello 14 tulkinta osoittautui virheeksi ja sama tiedotusrumba alkoi uudelleen. ”Tämä on ihan käsittämätöntä. Toivottavasti tuottajille ei tullut isoja menetyksiä.”
Lihanautojen sairaskarsinoiden osalta tulkinta on vieläkin auki.
Sitoumusehdosta ei selviä, saako 10 neliön sairaskarsinassa pitää yhtä vai useampaa eläintä. ”Jos raja on yksi, kaikki lihakarjatilat joutuvat perumaan tämän lisätoimenpiteen”, Räty arvioi.
Hän toivoo, että sitoumusten muuttamiseen annettaisiin lisää aikaa.
”Muuten tukileikkaus suurenee prosentin päivässä tiloilla, jotka joutuvat muuttamaan sitoumusta.”
Toinen vaihtoehto on perua sopimus tai lisätoimenpide ennen maksatusta.
”Mavi leikkii tässä isoilla summilla”, Räty sanoo.
Ylitarkastaja Ulla Sihto Mavista kertoo, että epäselvistä tulkinnoista kokoustetaan maa- ja metsätalousministeriön kanssa tänään perjantaina.
”Ongelmallisiin ehtoihin haetaan selvää tulkintaa yhdessä.” Tämä koskee sairaskarsinoiden lisäksi ainakin lypsykarjojen jaloittelua ja laidunnusta.
Asialistalla on myös mahdollisen lisäajan antaminen muutoksiin. ”Tai sitten etsitään muu ratkaisu. On voitava muuttaa, jos ei tiedä mihin on sitoutunut.”
MTK:n kotieläinasiantuntija Leena Suojala on sitä mieltä, että eläinten hyvinvointitukeen liittyvien ongelmien ydin on tiedotuksen puute ja hitaus. ”Ehtojen vienti arkipäivään on sekavaa.”
Suojala kaipaa Mavilta taulukkoa, johon olisi koottu lain vaatimukset sekä tukiehdot ja avattu ne esimerkein. ”Konkreettiset kysymys–vastaus
-mallit olisivat tarpeen.”
Suojala muistuttaa, että tulkintoja tekee vain Mavi.
”On ihan sama, tulkitsemmeko me täällä MTK:ssa tai joku kotona keittiön pöydän ääressä. Vain Mavi antaa virallisen tulkinnan.”
Suojala arvioi, että osasyy kohuun on tuen huomattava nousu, joka lisäsi eläinten hyvinvointituen houkuttavuutta.
Hän muistuttaa, että tuki edellyttää toimenpiteitä ja kustannuksia. ”Ei sitä ole tarkoitus saada ilmaiseksi. Tuki korvaa aiheutuneita kustannuksia.”
Tulkinnanvaraisuudet yllättivät viime marraskuussa työnsä aloittaneen Ulla Sihdon.
Hän on kritisoijien kanssa samaa mieltä siitä, että tiedotus olisi pitänyt hoitaa paremmin ja nopeammin.
”Tuli kiire, eikä se ole missään hyväksi. Toivottavasti tulevaisuudessa on helpompaa.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
