Tutkimustietoa peltoluonnon monimuotoisuudesta liian vähän ja sekin hajanaista – nyt haetaan peltolohkoja monimuotoisuuden kartoittamiseen

Vaikka pelloilla on tarkoitus tuottaa ennen muuta elintarvike- ja rehukasveja, peltoekosysteemiin mahtuu myös paljon muuta, sekä kasveja että eliöitä. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi

Suomen ympäristökeskus Syke ja Luonnonvarakeskus Luke etsivät ensi kesäksi Etelä-Suomesta 80 peltolohkoa tutkimukseen, jossa selvitetään maatalousympäristön monimuotoisuutta.

Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen mittavassa tutkimuksessa kartoitetaan peltojen rikkakasvilajistoa, pölyttäjähyönteisiä sekä petoselkärangattomia, jotka toimivat tuholaisten luontaisina vihollisina.

Mukaan etsitään sellaisia peltolohkoja, joilla viljellään ensi kesänä ruista, kauraa, rypsiä tai rapsia, härkäpapua, erilaisia kaaleja, säilörehu- tai laidunnurmea tai kuivaheinää. Lisäksi tutkimukseen haetaan luonnonhoitopeltonurmilohkoja, erityisesti pitkäaikaisia, vähintään viisi vuotta vanhoja kasvustoja.

Lohkot voivat olla niin luomussa kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Eliökartoitusten tekijät kulkevat tutkimuslohkoille Helsingistä ja Jokioisilta. Siksi tutkimuslohkoja etsitään erityisesti Espoosta, Hyvinkäältä, Karkkilasta, Kirkkonummelta, Lohjalta, Lopelta, Nurmijärveltä, Somerolta, Tammelasta ja Vihdistä.

Tutkimukseen osallistuvilla pelloilla tehdään eliökartoitukset touko–elokuussa. Kartoituksissa vältetään viljelylle aiheutuvia haittoja ja vaivaa.

Pelloilla tehtävän kartoituksen ohella tutkijat keräävät lyhyellä kyselyllä viljelijöiltä tietoja tutkimuslohkoilla toteutetuista viljelytoimista.

Syken ja Luken mukaan peltoluonnon monimuotoisuutta koskevasta tutkimustiedosta on nykyisellään pulaa ja tiedot ovat hajanaisia.

Siksi maatalouden vaikutus monimuotoisuuteen on jäänyt päätöksenteossa muiden ympäristökysymysten, esimerkiksi ilmastovaikutusten, varjoon. Sitä on ollut myös vaikea sisällyttää esimerkiksi ruuan elinkaariarviointeihin.

Vastineeksi tutkimukseen osallistumisesta viljelijät saavat perusteelliset tiedot omien lohkojensa kasvilajistosta, pölyttäjähyönteisistä ja petoselkärangattomista.

Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Reilu ruokamurros (Just Food) -hanketta.

Peltojaan voi ilmoittaa tutkimukseen verkkolomakkeella, johon pääset tästä linkistä.