Itkettävän ihana
Suomessa viljellään viittätoista erilaista sipulia. Ensi maanantaina alkava sipuliviikko haluaakin muistuttaa laajasta valikoimasta ja sipulin monikäyttöisyydestä.
Sipulit, asetelma kuvattu studiossa. Kuva: Kari SalonenSuomen ilmastossa sipulit kasvavat aromikkaiksi. Ne sisältävät umamia, joka lisää ruuan kokonaismakua, kertoo Kotimaiset Kasvikset ry.
Sipuleissa on runsaasti ihmisen terveydelle edullisia flavonoideja. Tavallisen sipulin flavonoidi on kversetiiniä, joka ehkäisee virusten ja bakteerien hyökkäyksiltä. Valkosipulissa on allisiinia, joka auttaa tulehduksissa. Punasipuli saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat soluja suojaavina antioksidantteina.
Tavallisin sipuli on kelta- eli kepasipuli, jota kutsutaan myös ruokasipuliksi. Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muoto.
Maa- ja puutarhatilastossa ruokasipuli sisältää kepa- eli kelta, puna-, jätti- ja ryvässipulin.
Suomessa sipulin pääviljelyalue on läntinen osa maata, jonne avomaanvihannesten tuotanto on keskittynyt. Sipulien osuus avomaanvihannesten tuotannosta on 12 prosenttia.
Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan lisäksi sipulia tuotetaan Pohjois-Savossa, josta löytyvät suurimmat sipulitilat. Niiden sipulintuotannon keskipinta-ala on noin kuusi hehtaaria, kun keskimäärin yhden tilan sipuliala on vajaa kaksi hehtaaria.
Vuonna 2010 ruokasipulia tuotettiin noin 980 hehtaarilla, joilta satoa korjattiin vajaa 20 miljoonaa kiloa. Sipulia tuotettiin noin 500 tilalla.
EU:n sipulijättejä ovat Hollanti ja Espanja, joiden molempien sipulisato on reippaasti yli miljardi kiloa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
