Kesannointi ei enää kiinnosta – viljeltyä peltoa toiseksi eniten EU-aikana

Kesantopeltoja on yhä vähemmän samaan aikaan, kun nurmella oleva peltoala on kasvanut. Kuva: MARJA SEPPALA

Viljelyssä oleva peltoala on poikkeuksellisen iso, runsaat kaksi miljoonaa hehtaaria. Vain kerran EU-aikana, vuonna 2008, viljeltyä alaa oli hieman enemmän. Sitä ennen pitää mennä aina vuoteen 1990.

Luonnonvarakeskus Luke julkaisi tiistaina tarkennetut tiedot tämän kesän viljelyaloista. Ensimmäinen arvio saatiin heti tukihakemusten jättämisen jälkeen. Muutokset ovat vähäisiä, sillä jo ensimmäisessä arviossa oli mukana 95 prosenttia pelloista.

Viljellyn alan lisäys on viime vuodet perustunut nurmialan kasvuun. Viidessä vuodessa nurmiala on kasvanut peräti 100 000 hehtaaria, vaikka ala nyt supistui 4 000 hehtaaria. Yli puolet siitä on tullut luomutiloilta.

Käytössä oleva maatalousmaa ei ole kuitenkaan kasvanut 2,25 miljoonasta hehtaarista, vaan viljellyn ala lisäys johtuu kesantojen vähenemisestä. Kesantoa on ollut näin vähän viimeksi 2008. Viidessä vuodessa kesantoja on kynnetty ylös yli 60 000 hehtaaria.

Myös viljalla oleva ala on hienoisessa kasvussa ja kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin. Eniten lisäystä on kaurassa, peräti 9 prosenttia viime vuodesta. Ohraa kylvettiin prosentti ja vehnää kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Ruisinto lopahti viime vuoden jättisadon jälkeen. Pelloilla lainehtii hitusen alle 20 000 hehtaaria ruista, vain runsas puolet siitä, mitä vuosi sitten. Jos sato on keskinkertainen, se kattaa noin 80 prosenttia kulutuksesta. Loppu voidaan kattaa viime vuoden ylijäämistä.

Kesäkuussa uutisoitiin hernealan kasvusta ennätyksellisen isoksi ja nyt ala on kasvanut vielä satakunta hehtaaria lisää tasan 25 000 hehtaariin, mikä on 11 000 hehtaaria enemmän kuin viime vuonna.

Herneen viljely on kasvanut joka puolella maata. Joka neljäs hernehehtaari on Varsinais-Suomessa, mutta suhteessa eniten ala on kasvanut Hämeessä ja Pohjanmaalla.