Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Etelän kylvöt alkoivat etuajassa – muualla kevät on edennyt normaalitahdissa, pohjoisessa vielä lunta

    Muualla maassa kylvöille normaaliaikaan, arvioi ProAgria.
    Vihtiläinen Mika Malin oli maanantaina kultivoimassa. Malinin yksitoistavuotias poika Ville oli mukana tasausäestämässä.
    Vihtiläinen Mika Malin oli maanantaina kultivoimassa. Malinin yksitoistavuotias poika Ville oli mukana tasausäestämässä. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Kevään kylvöt aloitettiin Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla monin paikoin viime viikolla. Suurta ryntäystä pelloille ei silti vielä ole ollut, sillä sää on viileä ja öisin on ollut pakkasia.

    Pohjoisessa pellot ovat kylvöjen aloittamiseen vielä liian märkiä ja monin paikoin lumenkin peitossa. Erityisesti Lapissa lunta on vielä runsaasti.

    Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan pellot kuivuivat kylvökuntoon leudon ja vähälumisen talven ansiosta aikaisin ja kylvöt ovat sen ansiosta 5–10 vuorokautta edellä keskimääräisestä. Myös tuuliset säät ovat nopeuttaneet peltojen kuivumista.

    Kevään aikaisuuden ohella talven leutous on vaikuttanut peltojen muokkautuvuuteen. Koska talvella ei ollut routaa, Etelä-Suomen savimaat muokkautuvat tavanomaista huonommin. Myös Pohjanmaalla peltojen muokkautuvuudessa on haasteita.

    Muualla maassa kevään tulo on normaalissa aikataulussaan, todetaan ProAgria-keskusten liiton vuoden ensimmäisessä kasvutilannekatsauksessa.

    Syysviljat ja nurmet ovat aloittaneet kasvunsa eteläisimmässä Suomessa.

    Kasvu on lähtenyt liikkeelle verkkaan, sillä päivälämpötilat ovat huhtikuussa vaihdelleet ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa. Pohjois-Suomessa kasvustot ovat vielä lepotilassa tai lumen peittämiä.

    Syysviljat ovat ProAgrian asiantuntijoiden mukaan talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata.

    Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Uudenmaan ruiskasvustoissa sekä Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen rannikkoalueen syysvehnäkasvustoissa.

    Syysöljykasvit ovat selvinneet talvesta hieman syysviljoja heikommin. Tavanomaista heikommin talvehtineita kasvustoja on Etelä-Suomen rannikkoalueella, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Roustevaurioita esiintyy paikoitellen Etelä-Suomessa.

    Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin jo huhtikuun alkupuolella Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Maan sisä- ja pohjoisosissa kevätlannoitukset käynnistyivät viime viikonloppuna tai ovat käynnistymässä lähipäivinä.

    Myös nurmien lannoitukset aloitettiin huhtikuun puolivälin maissa maan etelä- ja keskiosissa. Etelä-Suomessa kevätlannoitukset ja nurmien paikkauskylvöt on saatu lähes tehtyä.

    Maan itäosissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa nurmien lannoitukset aloitetaan ensi viikolla.

    Rapsin kylvöt aloitettiin Etelä-Suomen rannikkoalueella viime viikolla, mutta muualla rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan vapun jälkeisellä viikolla.

    Kevätöljykasvien viljelyalan arvioidaan pienenevän vastoin viljelysuosituksia. Viime vuosien epäonnistumiset viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta öljykasvien viljelyyn.

    Herneen viljelyn hyvä taloudellinen tulos ja Suomen pyrkimykset lisätä valkuaisomavaraisuutta ovat lisänneet viljelijöiden kiinnostusta herneen viljelyyn.

    Uusien luomusitoumusten ja -lisäalojen hakumahdollisuuden uudelleen avautuminen on kasvattamassa luomualaa useimmilla alueilla.

    Mansikan kasvu, ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Etelä-Suomessa harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa on näkyvissä jo 2–3 kasvulehteä, todetaan ProAgria-keskusten liiton tiistaina julkaistussa kasvutilannekatsauksessa.

    ProAgria-keskusten asiantuntijoiden mukaan marjapensaat ja hedelmäpuut näyttävät leudon talven ansiosta talvehtineen useimmilla tiloilla hyvin. Kevättalven pakkasjakson vaikutuksia päästään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta kasvun käynnistyttyä kunnolla.

    Märän talven juuristolle aiheuttamat vauriot saattavat näkyä vasta tulevina vuosina esimerkiksi kasvun heikentymisenä.

    Myyrätuhot ovat jääneet vähäisiksi, sillä saalistajat ovat verottaneet tehokkaasti myyräkantaa suojaavan lumikerroksen puututtua menneenä talvena.

    Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan maan keskiosia myöten ensimmäisenä kuivuneilla lohkoilla. Maan keskiosissa joudutaan vielä odottelemaan notkopaikkojen kuivumista.

    Varhaisvihannesten istutukset ovat täydessä käynnissä.

    Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät Etelä-Suomessa jo maaliskuun lopulla ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti.

    Varhaisporkkanan kylvöjä on jo tehty Keski-Suomea myöten. Kesäporkkanan ja muiden juuresten kylvöt ovat käynnistymässä.

    Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla reilu viikko sitten ja ne on jo saatu lähes päätökseen.

    Eri varhaiskaalien ja -salaattien istutukset käynnistyivät huhtikuun puolivälissä Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä tämän viikon. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

    Kasvukauden alkua sävyttänyt epävarmuus kausityövoimasta ja varamiesjärjestelyistä, työketjujen toimivuudesta ja tuotantopanosten saannista on hankaloittanut erityisesti isojen puutarhatilojen toimintaa.

    Se heijastuu koko kasvukaudelle muun muassa tuotannon supistamisena.