Uusi hanke hakeeratkaisuja lannan käytön tehostamiseen
Marraskuussa toimintansa aloittanut Järki-Lanta-hanke pyrkii tiivistämään lantaa tuottavien kotieläintilojen ja ravinteita tarvitsevien kasvinviljelytilojen välistä yhteistyötä.
Lannan käytössä on paljon ongelmia ratkottavaksi, hanketta vetävä Kaisa Riiko toteaa.
Osa niistä on teknisiä ja logistisia, muun muassa kuljetuksiin, säilyttämiseen ja levitykseen liittyviä.
Tällä hetkellä esimerkiksi suurissa sikatalouskeskittymissä lietettä ajetaan jopa satojen kilometrien päähän, Riiko kertoo. Tilojen lähipellot eivät riitä, koska liete on niin fosforipitoista, että fosforirajat tulevat vastaan.
Yksi ratkaisu tähän ongelmaan voisi olla separointi. Iso osa fosforista jää kuiva-aineosaan, jonka kuljettaminen on nestettä helpompaa.
Kuiva-ainetta on myös helpompi varastoida ja se sopii kompostoitavaksi.
Moni tila on päätynyt ostamaan itselleen kiinteän separointilaitteiston, Riiko kertoo. Se sopii tilalle, jolla separointi halutaan tehdä tiheästi.
Kerran–pari vuodessa separoivat turvautuvat mieluummin urakoitsijaan, jolloin laitteistosta ei tule kiinteitä kuluja.
Hanke pureutuu niin teknisiin, taloudellisiin kuin sosiaalisiinkin ongelmiin, Riiko kertoo.
”Lanta saattaa vaikuttaa naapuruussuhteisiinkin. Pellolle levitetty lanta haiskahtaa, ja kylillä pöristävät lannanlevityskoneet ovat suuria.”
Toimivia ratkaisuja haetaan kaivamalla esiin hyviä käytännön esimerkkejä. Hankkeen painopiste on Saaristomeren valuma-alue.
Järki-Lanta on osa Järki-hanketta, jonka tavoitteena on maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen järkevillä ratkaisuilla.
Järki-Lanta-hankkeen toteuttaja on BSAG (Baltic Sea Action Group). Hankkeen rahoitus tulee ympäristöministeriön ravinteiden kierrätys -rahoista.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
