Maatalousalan yrityksiä syytetään oikeudessa laguunin pilaamisesta ‒ Lidl ei paljasta, tuoko se Suomeen syytettyjen tuotteita

Rehevöityneen Mar Menorin suolalaguunin uimarannat ovat paikoin käyttökelvottomia. Rannoille on tuotu uutta hiekkaa, jolla tuhoja on yritetty paikkailla.  Kuva: Sanne Katainen

Liejuinen uimaranta näyttää ja tuoksuu kaikkea muuta kuin kutsuvalta. Vain muutama flamingo tepastelee etäämmällä kaislikossa. Rantabulevardilla sijaitsevat talot ovat jääneet ränsistymään.

Espanjan Murciassa sijaitseva suolavesilaguuni Mar Menor uhkaa tukehtua hapenpuutteeseen. Kalojen joukkokuolemista on uutisoitu viime vuonna myös Suomessa.

Rehevöitymisen syynä ovat maatalouden päästöt. Ravinteita valuu noin 135 neliökilometrin kokoiseen laguuniin muun muassa kaislikon valtaamaa kanavaa pitkin.

Murcian yliopiston professori, luonto-oikeuden asiantuntija Teresa Vicente kertoo, että Mar Menorin saastuminen on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä.

Silmät on ummistettu ongelmalta, koska alue elää maataloudesta. Kaikenlaisia lumetoimenpiteitä on tehty muun muassa lainsäädäntöön, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta.

Lisäksi viljelijät ovat pykänneet ravinnevalumien pääkanavaan jonkinlaisen pumppaamon, jonka pitäisi pumpata ravinteita ja kasteluvedestä erotettua suolaa sisältävää lietettä kauemmas merelle, mutta laitoksen teho on osoittautunut mitättömäksi.

Edistysaskel on kuitenkin otettu, sillä käynnissä on oikeudenkäynti, jossa laguunin pilaamisesta syytetään vedenkäytöstä vastaavaa hallintoa, maatalousalan tukkuja ja viljelyä harjoittavia yhtiöitä.

Oikeudessa kansalaisia edustaa ympäristöjärjestö Greenpeacen maksama asianajaja, Murcian yliopiston vieraileva professori Eduardo Salazar Ortuño.

Hän kertoo, että syytettyjen listalla on 34 maatalousalan yritystä. Ne toimittavat ruokaa laajalti vientiin. Isoin firmoista on GS España, joka myy hedelmiä ja vihanneksia muun muassa Britanniaan kauppaketju Tescolle.

Suomalaisista kauppaketjuista S-ryhmä vastasi MT:lle, ettei sille tule tuotteita syytetyiltä yrityksiltä. Keskokaan ei tilaa niiltä tuotteita keskitetysti, mutta itsenäisten kauppiaiden tilauksista ei ole tietoa. Lidl puolestaan ei suostunut paljastamaan tavarantoimittajiaan ”sopimussyistä”.

Eduardo Salazar Ortuño ja Teresa Vicente taistelevat oikeudessa puolustaen Mar Menoria ja alueen asukkaita.  Kuva: Sanne Katainen

Lakijuttu koskee toistaiseksi vain vihannesten ja hedelmien viljelyä, mutta myös sikatalouden päästöjä on alettu tutkia. Murciassa tuotetaan valtavasti sianlihaa pääasiassa kiinalaisille.

”Kestävä viljely tarvitsee valvontaa. Vesistöjen ja peltojen väliin pitäisi jättää kunnolliset suojavyöhykkeet ja ravinnedirektiivien tasoja pitäisi noudattaa”, Salazar Ortuño toteaa.

Espanjassa maatalouskaupan rakenne on erilainen kuin Suomessa. Kaupan ja viljelijän välissä toimii isoja yrityksiä, jotka tuotattavat ruokaa ja omistavat peltoja. Tiedossa on, että ne myös polkevat hintoja ja käyttävät kurjissa oloissa raatavaa, afrikkalaista halpatyövoimaa.

Tehomaatalouden harjoittaminen sopii Vicenten mielestä ylipäätään huonosti puoliaavikoituneelle seudulle. Kolmisenkymmentä vuotta sitten paikallinen hallinto kuitenkin päätti, että Murciasta tehdään Euroopan johtava vihannesten ja hedelmien tuottaja.

Nyt köyhtyvästä maaperästä ja vähäisistä makean veden varannoista kiskotaan irti neljä satoa vuodessa muun muassa salaatteja, melooneja, appelsiineja ja artisokkia.

Vicenten mukaan rahasta hyvin pieni osa jää alueelle: ”Tilanne on hirvittävä sekä ihmisille, että luonnolle. Korruptio on kaiken pohjalla.”

Vicenteä kuullaan oikeudessa asiantuntijana Mar Manorin ongelmista. Hänellä on kokemusta muistakin ympäristöoikeudenkäynneistä, joissa toisinaan asukkaat ja ympäristö voittavat.

Vuosituhannen alussa Murcian rannikolle Marina De Copen luonnonsuojelualueelle suunniteltiin turistirysää lento- ja golfkenttineen. Oikeus kielsi rakentamisen ja jatkoi alueen suojelua.

Flamingoja tepastelemassa suolalaguunissa.  Kuva: Sanne Katainen

Mar Menorin oikeusjutun Eduardo Salazar Ortuño arvioi ratkeavan vuosien 2023–2025 aikana. Tavoitteena on, että yritykset joutuvat maksamaan miljoonien eurojen korvauksia aiheuttamastaan ympäristötuhosta. Myös muutaman vuoden vankeustuomiot ovat mahdollisia virkamiehille, jotka ovat sallineet saastuttamisen.

Kyseessä on tärkeä ennakkotapaus maassa, jossa ympäristön pilaamisesta on harvoin seurannut vaikeuksia kellekään.

”Uskon, että viljelijätkin ovat nyt valveutuneempia ja tarkempia, kun paikallispoliisi tutkii vedenottoa, suolanpoistoa ja ravinnevalumia tiloilta”, Salazar Ortuño pohtii.

Hän toivoo, että kuluttajat saavat myös Suomessa tietoa, miten ja millaisin ympäristövaikutuksin tuontiruokaa tuotetaan.