Munakan munittamossa vilistää kymmeniä tuhansia broileriemoja
Siipikarjatuotannon keskittymä Seinäjoen seudulla on rakentunut Atrian ympärille.
Munittamon pyörittäminen on pikkutarkkaa ja hienosyistä työtä, Arto ja Kari Knuuttila tietävät. Kuva: Johannes TervoKun Kari Knuuttilan Jyrki-veli perusti Ilmajoen Munakkaan broilerimunittamon 1996, käyskenteli halleissa 4 000 lintua.
Kari tuli mukaan yritykseen 2001. Nyttemmin maatalousyhtymä on siirtynyt Karin poikien Arton, Tomin ja Juhon haltuun ja broilerimäärä on moninkertaistunut 30 000:een.
Tuotantotiloja on laajennettu moneen otteeseen, viimeksi 2007, jolloin maatilasta tehtiin samalla osakeyhtiö.
”Viimeisin suuri muutos tapahtui elokuussa 2017, kun yhtymä siirtyi pojille. Kokonaisuus on alkujaan suunniteltu niin, että tätä voisi laajentaa vielä 45 000 eläimeen, mutta ainakin toistaiseksi mennään tällä”, Kari Knuuttila kertoo.
Seinäjoen seudulle on vuosikymmenten saatossa rakentunut kattava siipikarjaklusteri.
Etelä-Pohjanmaan broileritilat ja broilerimunittamot ovat keskittyneet noin 70 kilometrin säteelle Seinäjoen Nurmossa sijaitsevasta Atrian tehtaasta.
Kari Knuuttilan mukaan juuri Atrian aktiivisuus on syynä sille, että broileri- ja munapuolen tuotanto seudulla on niin vahvaa.
”Koko tilamme on ollut 1990-luvulta lähtien Atrian sopimustuotannossa. Vastaavia yksiköitä kuin tämä on koko maakunnassa 14, mutta suurin osa niistä on pienempiä. Tämän kokoluokan broilerimunittamoita on viisi”, hän kertoo.
Jo Atrian edeltäjä Itikka alkoi 1970-luvulla laajentua siipikarjapuolella.
”Kyllä se niin on, että Atria on luonut tämän tilojen verkoston ympärilleen. Suurin osa tuotantosuunnan tiloista on Seinäjoella, Ilmajoella, Ylistarossa, Kurikassa ja Jalasjärvelläkin. Lapuallakin on muutama yksikkö”, Kari Knuuttila luettelee.
Arto Knuuttilan mukaan suuren broilerimunittamon pyörittäminen on pikkutarkkaa työtä.
”Meillä on vain yksi parvi vuodessa. Siinä on suuri ero, kun linnut tulevat kerran vuodessa. Esimerkiksi broilereita saapuu seitsemän erää vuodessa”, Arto Knuuttila kertoo.
Vain yhden vuosittaisen erän kanssa pelattaessa särkymävaraa on vähän.
”Lintujen pitäisi olla mahdollisimman terveitä ja kannan mahdollisimman tasakokoinen. Jos alkuvaiheessa tekee itse jonkin virheen tai itsestä riippumattomista syistä jokin menee pieleen, heijastuu se kielteisesti koko vuoden tulokseen.”
Kari Knuuttilan mukaan kotieläintuotannolla on Suomessa oma ansaittu paikkansa.
”Alalla pärjäävät ne, jotka ymmärtävät, että tämä on liiketoimintaa eikä elämäntapa.
Hän arvioi, että tilojen määrä vähenee lähivuosina rajusti eri tuotantosuunnissa.
”Maitotiloilla kato on kaikkein kovinta, mutta maitomäärä ei vähene, sillä tilakoko kasvaa. Vastaava kehitys on käynnissä laajemminkin kotimaisessa maataloudessa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
