Saadaanko kaurajuomaa samalta peltoalalta enemmän kuin maitoa? Ero on paljon pienempi, kuin äkkiseltään luulisi

Kauran jalostaminen kaurajuomaksi tarvitsee neljänneksen vähemmän peltoa verrattuna siihen, paljonko nurmea tarvitaan maidon tuottamiseen. Kuva: Jukka Pasonen

Oatlyn maitovastainen kampanja on herättänyt intohimoja ja monenlaista keskustelua. Keskustelussa unohtuu, että kyse on kummassakin pellolle osuneesta auringon energiasta ja sen hyödyntämisestä. Miten hyvin kaurajuoma ja maito pärjäävät siinä?

Karkea laskelma viittaa siihen, että kaurasta valmistettua juomaa kertyy hieman enemmän kuin maitoa, kun saanto lasketaan peltohehtaaria kohti. Ero on kuitenkin paljon pienempi kuin äkkiseltään luulisi.

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Lukelta on tutustunut laskelmaan ja pitää sitä mielenkiintoisena. Se kertoo pellon käytön tehokkuudesta, mutta ei tuotteiden ilmastovaikutuksista.

MT keräsi Luken satotilastoista tiedot kauran ja säilörehun sadoista viiden viime vuoden ajalta. Sen jälkeen satoa alettiin jalostaa tuotteiksi.

Kaura ei sellaisenaan kelpaa, vaan sitä pitää ensin lajitella pienet jyvät pois ja sen jälkeen kuoria jyvät. Siinä häviää vähintään kolmasosa jyväsadosta. Ydinjyväkään ei päädy kokonaan juomaan, vaan karkeasti puolet siitä jää mäskiin tai okaraan, kuten sivuvirtaa myös kutsutaan.

Jokaisella kauratuotteiden valmistajalla on oma prosessinsa valmistuksessa ja jalostuksen hyötysuhteissa on eroja, mutta tietoja on vaikea saada, kaura-alan asiantuntija kertoo MT:lle. Hän ei halua nimeään julkisuuteen, koska arvelee sen haittaavan työtään.

Maito-Suomen ytimessä Pohjois-Pohjanmaalla kaurasato oli vuosina 2015-2019 keskimäärin 2 952 kiloa hehtaarilta. Sadosta jää runsaat 800 kiloa kuiva-ainetta kaurajuoman tekoon, eli runsaat 8 000 litraa valmista kaurajuomaa.

Kaurajuoman valmistuksessa syntyy mäskiä. Oatly on kertonut okaran menevän sikojen rehuksi, jolloin rehua riittää vajaan 300 sianlihakilon kasvattamiseen.

Entä maito?

Luken satotiedot samalta ajalta antavat esikuivatun säilörehun keskisadoksi 14 636 kiloa. Kuiva-ainetta kertyy hehtaarilta noin kaksinkertaisesti kauraan verrattuna.

Luonnonvarakeskuksen tekemien selvitysten mukaan yksi lehmä tarvitsee rehua noin 1,5 hehtaarin alalta. Mukana on nurmi ja väkirehu sekä uusinta eli vasikan kasvattaminen.

Lehmien keskituotos on lähes 9 000 litraa vuodessa. Puolentoista hehtaarin rehualalta saadaan siten 6 000 litraa raakamaitoa ja siinä ohessa 60–70 kiloa naudanlihaa, kun lehmä aikanaan teurastetaan.

Voitakin syntyy lähemmäs 200 kiloa, kun tuoremaidon rasvaprosentti lasketaan kevytmaidon 1,5 prosenttiin.

Luken viime vuonna päättyneessä Euromaito-hankkeessa päädyttiin tulokseen, jonka mukaan maitoa saadaan 6 200 litraa hehtaarilta.

Kummassakin vaihtoehdossa puhutaan kasvien ilmasta ottamasta hiilestä, joka fotosynteesissä on kertynyt kasveihin ja sitä kautta rehuihin ja viljoihin. Ne saadaan jalostuksen jälkeen kaupan hyllyyn.

Kaurajuoma näyttää tämän perusteella hieman etevämmältä tavalta tuottaa juomaa. Tämä kertoo sen, miten paljon ilmasta sidottua hiiltä saadaan kuluttajan pöydälle hehtaarilta, mutta ei ilmastopäästöjä eikä sitä, kumpi on ilmastoystävällisempi, Virkajärvi arvioi.

Se vaatii tietoja kasvinhuonekaasujen päästöistä.

Nurmilla käytetään typpilannoitusta kauraa enemmän, jolloin lannoitevalmistuksen N2O- eli dityppioksidipäästöt rasittavat enemmän nurmea kuin kauraa. Viljelty nurmi taas päästää vähemmän N2O:ta kuin kaura. Lehmän märehtimisessä syntyy metaanipäästöjä, kauran viljelyssä ei, Virkajärvi kertoo.

Lisäksi nurmen ja viljan hiilensidonnassa on eroja eikä monimutkaisia prosesseja edes tunneta hyvin.