Viljelijä syyttää nautakuolemista fosforirajoituksia

Mikko Viitala epäilee säilörehun laadun kärsineen siitä, että fosforilannoitusta on rajoitettu ympäristökorvauksessa aiempaa enemmän. Kuva: Pekka Fali

Fosforinpuutteen todettiin aiheuttaneen pohjoissuomalaisella lypsykarjatilalla kahdelle naudalle niin vaikeita oireita, että ne oli pakko lopettaa. Oireita todettiin myös kolmannella naudalla, mutta se pystyttiin hoitamaan kuntoon, kertoo tilan isäntä Mikko Viitala Muhokselta.

Kaikista kolmesta otettiin verinäyte. Niissä havaittiin selkeä fosforinpuute.

Viitala uskoo, että puute johtuu ympäristökorvauksen lannoitusrajoista. Tilan eläimet ruokitaan säilörehun lisäksi täysrehulla, jonka suunnittelusta vastaa rehuntoimittaja.

”Kun peltoja ei pysty riittävästi lannoittamaan, nurmien keskisato pienenee ja korjataan laihaa rehua.”

Erityisen kiperänä Viitala pitää sitä, että ympäristökorvauksessa lannan fosfori lasketaan kokonaan kasveille käyttökelpoiseksi entisen 85 prosentin sijaan. Sen vuoksi lantaa on voinut tänä vuonna levittää vähemmän kuin aikaisemmin.

MT:n haastattelemat nurmi- ja ruokinta-asiantuntijat suhtautuvat Viitalan arvioon kriittisesti. Pro Agrian nurmituotannon huippuasiantuntija Anu Ellä ei usko fosforilannoituksen rajoittamisen olevan ainakaan ainoa syy nautojen fosforinpuutteeseen.

”Kasvien fosforinottoon ja naudan säilörehun syöntiin vaikuttavat monet tekijät, eivätkä vakavat puutosoireet kehity hetkessä. Kyse ei ole siis yksin siitä, kuinka paljon fosforilannoitusta annetaan.”

Myös professori Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta (Luke) korostaa, että puutoksen kehittyminen vie aikaa.

”Jos on käytetty teollisia täysrehuja, ne sisältävät yleensä fosforia sen verran, että puutos on epätodennäköinen. Lypsylehmillä riittävä kivennäis- ja hivenaineiden saanti varmistetaan yleensä kivennäislisällä."

Ellä kuitenkin muistuttaa, että suuria säilörehusatoja ottavilla tiloilla riittävään lannoitukseen on kiinnitettävä huomiota.

”Jos lohkolta otetaan 12 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta vuosittain, sadossa lähtee pellosta ravinteita enemmän kuin sinne ympäristöehtojen mukaan voi antaa.”