Puinnit lähes valmiit – heikoimmat viljakasvustot jäävät peltoon tai menevät polttoon

Ohran sato arvioidaan lähes koko maassa olevan huono tai välttävä. Kuva: Pasi Leino

Syyskuun poutasäät tulivat tarpeeseen vauhdittamaan puintien etenemistä, todetaan ProAgria Keskusten Liiton kasvutilannetiedotteessa.

Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen ja myös erikoiskasvien puinnit ovat kääntyneet lopuilleen. Erot satotasoissa ja sadon laadussa ovat erittäin suuret eri alueiden ja tilojen välillä.

Kulunutta kasvukautta leimasivat alueittain ja paikallisesti hyvin eri lailla esiintyneet haastavat sääolosuhteet. Yleisesti ottaen keskikesän kuivuudesta selvisivät parhaiten syysviljat ja aikaisin kylvetyt kasvustot.

Säilörehunurmet selvisivät myös hyvin kasvukaudesta.

Etelä-Pohjanmaalla herne ja vehnä onnistuivat odotettua paremmin. Rehumaissin viljelyssä oli onnistumisia esimerkiksi Pohjois-Savossa.

Kesän äärisääoloista kärsivät eniten ohra ja kaura sekä härkäpapu.

Kasvivalikoiman monipuolisuuden, aikaisen kylvön ja maan rakenteen merkitys korostuivat menneenä kasvukautena. Kesän epäonnistumisten arvioidaan lisänneen kiinnostusta syysviljojen ja syysöljykasvien viljelyyn.

Kasvilajivalikoimaa ja eri tuotantopanosten käyttöä suunnitellaan jatkossa yhä tarkemmin kasvinviljelyn kannattavuuden varmistamiseksi, ProAgriasta sanotaan.

Rukiin ja syysvehnän puinnit saatiin päätökseen viimeisimmillä alueilla pari viikkoa sitten. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi suuressa osassa maata.

Useimmilla alueilla ohrista on nyt puitu 90–100 prosenttia. Kauran puinnit ovat hieman ohraa jäljessä. Kevätvehnästä on puitu yleisesti 95–100 prosenttia.

Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja Varsinais-Suomessa jätetään 1–5 prosenttia kaikkein heikoimpia kevätviljakasvustoja puimatta tai sato menee polttoon.

Itäisissä osissa maata arvioidaan jopa 10–30 prosenttia kevätviljoista jäävän puimatta tai menevän polttoon, ProAgria kertoo.

Viljojen hehtolitrapainoissa ja valkuaispitoisuuksissa on suurta vaihtelua ja joukossa on erittäin alhaisia hehtolitrapainoja.

Kevätviljoista ohra kärsi pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Ohran sato arvioidaan lähes koko maassa olevan huono tai välttävä, ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sato arvioidaan hyväksi.

Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ohrasatojen arvioidaan olevan vain 20–40 prosenttia tavanomaisesta. Muualla ohrasadon arvioidaan olevan 50–70 prosenttia tavanomaisesta.

Kauran sato on jäämässä lähes yhtä huonoksi kuin ohralla, mutta kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 50–80 prosenttia tavanomaisesta. Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnäsato arvioidaan jopa 10–20 prosenttia tavanomaista paremmaksi.

Osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Kymenlaakson tiloista sadon arvioidaan olevan vain 40 prosenttia tavanomaisesta.