Lantalat historiaan? Tehokompostori tekee lietelannasta vuorokaudessa kuivaa säkkitavaraa

Raini Kiukas nostaa lapiolla kompostista vuorokauden verran muhinutta sian lietelantaa, josta on tullut lähes hajutonta, kuivaa jauhetta. Kuva: Päivi Sivonen

Biologi Pirjo Niemelä (vasemmalla) on Raini Kiukkaan yrityksen ainoa palkattu työntekijä. Muut tarvittavat palvelut yritys ostaa tällä hetkellä alihankintana. Kuva: Päivi Sivonen

Lietelannan kompostointi kuivaksi, hajuttomaksi jauheeksi ei ole vielä mikään mullistava ajatus. Moni on miettinyt sitäkin, voisiko sen puristaa vaikkapa kylvölannoittimeen sopivaksi lannoiterakeeksi.

Mutta entäpä jos lähes pelkkää nestettä olevan lietteen saisi kompostoitua rutikuivaksi ja vielä lähes hajuttomaksi jauheeksi yhdessä vuorokaudessa? Se tekisi lantaloista tarpeettomia, toteaa ideaa kypsytellyt kangasalalainen yrittäjä Raini Kiukas Digi Toilet Systems Oy:stä (DTS).

"Se myös helpottaisi lannanlevitysvaatimusta, kun jauhemaisen tai rakeistetun lannan voisi helposti varastoida vaikka säkissä talven yli. Ylimääräisen taas voisi myydä helposti eteenpäin. Eli päänvaivasta tulisikin uusi tulonlähde", Kiukas visioi.

Koska kompostori tuottaa varsinaisen kompostimassan ohella myös hiilidioksidia, oleellista on sen hallittu talteenotto. Ideaalitilanne olisi johtaa se esimerkiksi kasvihuoneeseen hiilidioksidilannoitteeksi.

Kaikilla kompostoivilla tiloilla ei tietenkään kasvihuonetta ole, joten pohdinnassa on muitakin vaihtoehtoja talteen otettavan hiilidioksidin varalle, Kiukas kertoo.

Innovatiivinen yrittäjä ei ole tyytynyt vain pyörittelemään kompostoriajatuksia päässään. Hän on oikeasti tarttunut toimeen.

Lannan käsittelyyn soveltuvan kompostorin hän on tilannut Kiinasta ja testaamista varten tilat on hankittu Kari ja Juha Sipilän maatalousyhtymän entisestä navetasta.

Veljesten yhtymällä itsellään ei ole enää eläimiä, mutta he ovat tuoneet kompostoitavaksi lantaa lähiseudun kotieläintiloilta.

Jutuntekopäivänä kompostorissa on kypsymässä sian lietelantaa, joka on pantu kompostoitumaan edellisenä päivänä.

Kompostoria varten eristetyssä tilassa leijuu vahva sianlietteen haju, mutta itse tuote on jo liki hajutonta, kertoo yrityksen työntekijä, biologi Pirjo Niemelä.

Varmemmaksi vakuudeksi Kiukas avaa kompostin kannen ja nostaa sieltä haisteltavaksemme lapiollisen lähinnä kukkamullalta näyttävää tavaraa.

Kompostorin sisältöä katsoessa on vaikea uskoa, että sinne on edellisenä päivänä laitettu massaa, josta valtaosa on lähes nestemäistä sianlietettä. Sen seuraksi kompostorissa on kutterinpurua.

Kompostorin teho perustuu Kiukkaan ja Niemelän mukaan luonnon omiin prosesseihin. Periaatteessa kompostorissa oleva massa hajoaa samalla tavalla kuin luonnossakin: siitä huolehtivat luonnon omat mikrobit.

Kompostoitumista pystytään tehostamaan paitsi optimoimalla kompostimassan kosteus ja lämpötila myös käyttämällä jokaista käyttökohdetta varta vasten kehitettyä omaa "mikrobicocktailiaan". Siihen on sekoitettu juuri käsiteltävänä olevan massan hajottamiseen erikoistuneet mikrobit.

Itse kompostori ei ole kiukkaan itsensä kehittämä. Samanlaisia on käytössä esimerkiksi Japanissa hampurilaisravintoloissa niiden oman biojätteen kompostoinnissa.

Sen sijaan lannan kompostointiin sitä ei ole hänen mukaansa muualla vielä testattu.

Oleellista on myös sen oheen kehitettävä tekniikka, joka tekee kompostoinnista viljelijälle vaivatonta. Kehitteillä on automatiikkaa, joka varmistaa kaiken sujuvan suunnitellusti. Jos anturit havaitsevat prosessissa jotain poikkeavaa, ne antavat hälytykset puhelimeen tai tietokoneelle.

"Samalla saadaan kerättyä aineistoa viranomaisten vaatimaa omavalvontaa varten", Niemelä kertoo.

Tehokompostoinnin myötä myös erilaiset tauteja aiheuttavat patogeenit saadaan hävitettyä jätteistä. Puhtaus todennetaan täysin uudenaikaisella menetelmällä, jota DTS kehittää yhteistyössä Tampereen yliopiston virologian tutkimusryhmän kanssa.

Lisäksi suunnitelmissa on järjestelmä, jossa useampi teollisuusmittakaavan kompostori kytketään samaan järjestelmään ja varustetaan täytön ja tyhjennyksen hoitavalla koneistolla.

Kun kaikki on automatisoitu, prosessin seuraaminen etänä riittää eikä viljelijän itsensä tarvitse puuttua siihen kuin tarvittaessa poikkeustilanteissa, järjestelmän itse hälyttäessä.

Milloin tällaista järjestelmää voisi sitten ryhtyä testaamaan omalla tilallaan?

Niemelän mukaan vaikka saman tien. Yrityksellä on juuri etsinnässä maatila, joka haluaisi osallistua suuren kokoluokan pilotointiin.

"Tällöin pääsisimme toteuttamaan automaation ja logiikan ihan aidossa ympäristössä. Pilotointikohteeseen voitaisiin etsiä myös rahoitusta yhdessä."

Kompostorista kiinnostuneille yritys tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua, joka aloitetaan alkukartoituksella. Siinä arvioidaan pienen näyte-erän perusteella, kuinka aines soveltuu pikakompostointiin.

"Lisäksi teetämme tarvittavan analytiikan, jolla selvitetään lopputuotteen puhtaus patogeenien osalta sekä se, mihin lopputuotetta voi käyttää."

Tehokompostoinnista voitaisiin hyötyä maaseudulla muutenkin kuin vain kotieläinten tuottaman lannan hajottamisessa. Kiukas pitää sitä hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn.

"Nykyisin sakolietettä ajellaan pitkin maaseutua, kun sitä vastaanottavia laitoksia on yhä vähemmän. Pitkien ajomatkojen sijaan sakoliete voitaisiin kompostoida paikallisesti ja käyttää hyväksi lannoitteena maataloudessa."

Tämä on itse asiassa jo hyvin lähellä sitä, mistä koko kompostointiratkaisuja kehittävä DTS-yritys sai alkunsa.

Idea tehokkaasta kompostoinnista syntyi käytännön pakosta. Tampereen kaupunki oli vuonna 2016 rakentamassa kulttuurikeskusta vanhaan tehdaskiinteistöön, jossa ei ollut lainkaan viemäröintiä. Siksi kuivakäymälät olivat ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Ne kaupunki tilasi Kiukkaan omistamalta DT-keskukselta.

Ratkaisua vaativaksi ongelmaksi osoittautui käymälöiden tuottaman jätteen käsittely. Sitä varten Kiukas hankki Kiinasta tehokompostorin, joka käyttää sähköä lämmönsäätelyyn ja massan sekoitukseen muuttaen ulosteet vuorokaudessa hajuttomaksi maanparannusaineeksi mikrobien avulla.

Sähköä prosessi kuluttaa tähänastisten kokemusten perusteella 0,2–0,5 kilowattituntia tuotettua kiloa kohti, kun prosessi saadaan kunnolla käyntiin ja sitä päästään käyttämään kokonaisiin, suuren kokoluokan koneellisiin.

Maatilakompostorien tapaan myös sen tuotos on sellaisenaan lannoitekelpoista. Lannoitteeksi käytettäessä sille tosin pitää aina ensin hankkia lannoitelainsäädännön mukainen hyväksyntä, joka on laitoskohtainen. Jokaisen kompostorin tuotokset vaativat siten oman hyväksyntänsä.

Kiukas on pitkän linjan ympäristöammattilainen, joten maatiloja koskevat ympäristövaatimukset ovat hänelle työuran varrelta käyneet hyvin tutuiksi. Nykyisin kahta yritystä pyörittävä Kiukas on aiemmin toiminut muun muassa kunnan ympäristöviranomaisena.

Hänen yrityksistään vanhempi, DT-keskus, myy kuivakäymäläratkaisuja kuluttajille ja yrityksille. Uudemman, Digi Toilet Systems Oy:n hän perusti varta vasten kehittämään uudenlaisia kompostointiratkaisuja ihmis- ja eläinperäisen ulostejätteen käsittelyyn.

Kokeilutoimintaa varten hän on saanut rahoitusta Business Finlandilta sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimasta Raki-hankkeesta (Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma). DTS:n innovaatio toteuttaa osaltaan nykyisen hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut -kärkihanketta.