Markkinakatsaus: Venäläinen vilja virtaa Suomeen

Viljalaivojen suunta kääntyy viennistä tuontiin. Kuva: Markku Vuorikari

Suomeen tullaan tuomaan ruista, vehnää ja myös rehuviljoja tällä satokaudella merkittäviä määriä. Erityisesti kasvaa maissin käyttö ja rehuvehnän tuonti.

Näin arvioidaan Hankkijan viime viikolla toimittajille antamassa infopaketissa.

Kotimainen vilja on pääraaka-aine Hankkijan rehuteollisuudessa, mutta kun kotimaasta ei riittävästi ole viljaa saatavilla, Hankkija tuo maissia ja vehnää, tanskalaisomisteisesta yhtiöstä todetaan.

Venäläisen viljan tarjonta on lisääntynyt merkittävästi ja sitä on tullut jo Suomeen.

Todennäköisesti myös läpikulkuliikennettä tulee Suomen kautta tänä vuonna. Idässä on korjattu hyvä sato ja Itä-Euroopan maista on myyty paljon viljaa kaikkiin Pohjois-Euroopan maihin.

Kotimaan viljasadon laatu alkaa olla selvillä. Keskimäärin valkuaistasot ovat selvästi viime vuosia korkeampia.

Lähes kaikki analysoitu vehnä on myllylaatuista. Sakoluvut ovat erittäin korkeita ja valkuaiset korkeimmat miesmuistiin.

Laadultaan vain rehuksi jäävää vehnää on erittäin vähän kokonaissadosta ja rehuteollisuus käyttää tänä vuonna myllyvehnää tai tuontirehuvehnää.

Ohran laatu on Hankkijan mukaan yllättävän hyvä kuivan kesän jälkeen. Hehtolitrapainot ovat lähes viime vuoden luokkaa ja valkuaiset korkeita. Mallasohraksi kelpaa viime vuotta pienempi osa sadosta.

Kauran laatu kärsi kasvukauden olosuhteista eniten. Hehtolitrapainot ovat noin 4 kiloa viime vuotta pienempiä ja 2 millin seulan läpäisee puolta enemmän jyviä kuin viime vuonna.

Hankkijan mukaan käsillä on uusi tilanne: viljan laskennallinen tuontitarve on samansuuruinen kuin viljan vienti.

Myös vehnää jouduttaneen tuomaan. Alhaisesta vehnäsadosta johtuen tuonti Suomeen tullee olemaan joko rehuvehnää tai alhaista myllyvehnää, jota ei lähimarkkinoilla ole paljoakaan.

Ohralla tase on erittäin tiukka, satokauden sisällä voi syntyä tuontipainetta.

Kauran vienti tulee olemaan lähihistorian alhaisin. Kansainvälinen tarjonta on myös ollut alle kysynnän.

Kauran markkinatilanne on poikkeuksellinen ja Euroopan myllyteollisuuden on ollut vaikea kattaa tarvettaan.

Alhaisemman laadun eriä Baltiasta, ja jopa Espanjasta on myyty myllymarkkinoille.

"Meillä viljelijät ovat myyneet paljon kauraa viime viikkoina, mikä on erittäin hyvä asia. Tänä vuonna alhainen laatu käy myllyihin. Tämän vuoden satoa ei pystyne markkinoimaan loppukaudesta enää myllyille, vaan uuden satokauden laadun uskotaan olevan parempaa", Tarmo Kajander Hankkijan viljakaupasta sanoo.

Kauran rehukäyttö tullee Suomessa pienenemään.

Kauralle on tarvetta markkinoilla vielä paljon ennen uutta satoa, vaikka nyt kaupalla varastot alkavat olla suuret. Hinnat ovat laskeneet.

Alhainen sato laskee viljakaupan volyymia. Siten viljakauppiaille on tulossa taloudellisesti tiukka vuosi.

Monet viljelijät harkitsevat maataloustoiminnan lopettamista, Hankkijassa arvioidaan.

Sianlihan tuotanto on selvästi vähentynyt, viljasato jäi kuivan kesän takia neljänneksen edellistä vuotta pienemmäksi.

Maatalouden kannattavuuden paraneminen ja suomalaisen elintarvikesektorin säilyminen edellyttävät maidon ja lihan tuottajahintojen nousua, yhtiöstä todetaan.

Tammi–toukokuu sujui Hankkijalta kokonaisuutena hyvin, vaikea markkinatilanne alkoi näkyä selvästi kesällä. Tulos jää viime vuodesta.

Tuotantopanoskaupassa vaikean kasvukauden jälkeen syksyn glyfosaattimyynti on normaalivuoden tasolla.

Sänkikalkitusta tehdään selvästi viime vuotta enemmän, mutta ollaan kaukana todellisesta kalkitsemistarpeesta.

Kalkitustarve on 1,6 miljoona tonnia vuodessa eli rekkakuormallinen maatilaa kohti. Toteuma on kuitenkin vain noin 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Lannoitteissa myydään tällä hetkellä joulukuun toimituksia. Yaran lannoitteiden keskihinta oli syyskuussa noin 15 euroa tonnilta viime vuotta korkeampi.

Syyskylvöisten siementen kauppa oli nousujohteista ja edellisten vuosien myynnit ylitettiin selvästi. Viime vuoden luvut eivät ole vertailukelpoisia heikkojen olosuhteiden vuoksi, mutta verratessa vuosiin 2015 ja 2016, myyntimäärät ovat kasvaneet noin 20 prosenttia.

Luomun merkitys tuotantopanoskaupassa on kasvamassa.

Konekaupan kokonaismarkkina on pudonnut.