Ei enää nautoja ristiin rastiin – Tautiriski pienenee hallitulla eläinliikenteellä

Tavoitteena on, että eläinkuljetukset kulkevat vain teurastamolle niiltä tiloilta, jotka eivät ole tehneet nautojen terveydenhuolto-sopimusta. Kuva: Kari Salonen

Oireetonkin eläin voi olla tarttuvan taudin kantaja. Siksi tuotantoeläinten siirto tilalta toiselle aiheuttaa aina tartuntariskin vastaanottavalle tilalle.

Varsinkin nautatiloilla tilojen välinen eläinliikenne on riskistä huolimatta ollut huonosti hallinnassa. Eläimiä siirretään Nasevaan ja terveydenhuolto-ohjelmaan kuuluvien tilojen ja niihin kuulumattomien tilojen välillä, kuvaa tilannetta Eläinten terveys ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen.

"Tilojen väliseen ja teurastamoiden ohjaamaan nautaeläinliikenteeseen tarvitaan yhteiset pelisäännöt. Ensin pitää liikkua tieto, vasta sitten eläin", hän kuvaa tavoitetilannetta.

"Ostajan pitäisi osata kysyä tietoa eläimen ja lähtötilan terveystilanteesta etukäteen. Tietoja pitää osata myös tulkita."

Nautasektorille on nyt laadittu ETT:n johdolla hallitun eläinliikenteen pelisäännöt. Lisäksi terveystiedon saatavuutta Nasevasta eli Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmästä on parannettu.

Kehitystyö on tehty osana ETT:n ruokaketjuhanketta, viralliselta nimeltään Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät – avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto. Sen päätösseminaari järjestettiin maanantaina Helsingissä.

Eläinliikenteen hallinnasta on tullut EU:n ja viime vuosikymmenten rakennekehityksen myötä huomattavasti aiempaa tärkeämpää, muistuttaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

"Muutos on ollut parin vuosikymmenen takaiseen verrattuna valtava. Ennen oli iso juttu, jos sonnimullikoita vietiin muualle kasvatettavaksi", hän toteaa. Nykyisin eläinten siirrot ovat arkipäivää.

Ennen Suomen liittymistä EU:hun viranomaiset pystyivät hallitsemaan eläinten ja sen myötä tarttuvien eläintautien tuloa Suomeen. EU-jäsenyyden myötä tämä mahdollisuus meni, muistuttaa ETT:n hallituksen puheenjohtaja, Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen.

"Tarve Suomen sisältä tulevan uhan torjumiseen on kasvanut ja kasvaa yhä. Siksi on entistä tärkeämpää kohdistaa toimia maassa jo olevien tautien torjumiseen."

ETT:n tavoitteena on luoda Suomeen hallittu eläinliikenne, jossa terveydenhuoltosopimuksen tehneille tiloille siirtyisi lainkaan eläimiä sellaisilta tiloilta, jotka eivät ole sopimusta tehneet. Näin pystytään varmistamaan, etteivät mahdollisesti oireettomatkaan eläimet tuo mukanaan tarttuvia tauteja terveisiin karjoihin.

Käytännössä se toteutetaan Nasevan avulla, Tuunainen korostaa.

Terveystieto on hankkeen myötä saatettu Nasevassa eläimen omistajan saataville niin, että todistukset voi tulostaa itse.

Todistuksia on kolmea erilaista: terveystilannetodistus, pitopaikan terveystodistus ja yksittäisen eläimen terveystodistus.

Niistä terveystilannetodistus on voimassa kolme kuukautta. Pitopaikan terveystodistus ja yksittäisen eläimen terveystodistus ovat voimassa kaksi kuukautta siitä kun eläinlääkäri on ne allekirjoittanut.

Kaikki todistukset voi toimittaa ostajalle itse esimerkiksi sähköpostin liitteenä.

Tarkoituksena Tuunaisen mukaan on, että näiden todistusten pyytämisestä ja antamisesta tulisi oleellinen osa eläinkaupan suunnittelua.

"Terveystilannetodistuksesta ostaja näkee, että terveydenhuoltokäynnit on myyvällä tilalla tehty. Sen perusteella hän myös pystyy arvioimaan ostettavan eläimen aiheuttaman tartuntatautiriskin."

Jos sen jälkeen haluaa ostopäätöksensä tueksi vielä lisää tietoa, myyjää voi pyytää toimittamaan myös pitopaikan terveystodistuksen ja yksittäisen eläimen terveystodistuksen.

Yksi merkittävä ongelma hallitun eläinliikenteen tiellä kuitenkin edelleen on: Naseva kattaa tällä hetkellä vasta 62 prosenttia kaikista Suomen nautatiloista. Kattavuus tosin on viime aikoina hieman noussut.

Suurista karjoista kuitenkin käytännössä kaikki kuuluvat Nasevaan.

Seminaarissa tuottajapuheenvuoron pitänyt maidontuottaja Tiina Mitikka arvioi, että 38 prosentin vajaukseen Nasevaan sitoutumisessa on kaksi merkittävää syytä.

Ensimmäinen on Nasevan maine.

"Se on koettu vaikeaksi käyttää eikä sitä siksi haluta käyttää. Viime aikoina Naseva on kuitenkin kehittynyt huimasti", hän vakuuttaa.

Toinen ongelma ovat eläinlääkärit. Osa nimittäin kirjaa havaintonsa jopa ruutupaperille, ja tuottajan pitäisi itse – pahimmillaan viikkoja myöhemmin – siirtää terveydenhuoltokäynnin tiedot Nasevaan.

"Suomessa on jo byrokratian vuoksi niin raskas kirjaamispaine, että vapaaehtoiset kirjaamiset jäävät sen takia tekemättä."

Mitikka tosin kiirehtii heti korostamaan, että ratkaisuna ei saa olla Nasevan muuttaminen pakolliseksi tuottajalle.