Syysvehnästä on tuhoutunut paikoin jopa 90 prosenttia – ”Tilalle öljykasveja, sillä niillä on hyvä hintakehitys”

Viime vuoden keväälla viljelijä tarkasteli pakkasyön jälkeen syysohrapeltoaan Hämeenlinnan Tuuloksessa. Kuva: Jarno Mela

Syysviljasta on tuhoutunut merkittävä osa, mutta alueelliset erot ovat suuret. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoo, että menetykset Etelä-Suomessa ovat suurimmat.

”Hurjia lukuja. Varsinais-Suomessa jopa 90 prosenttia syysvehnästä on menetetty. Arvelisin, että koko maassa keskimäärin 60–80 prosenttia vehnästä on tuhoutunut.”

Pohjanmaalla kävi paremmin, ja siellä katoprosentti on vain noin 10.

Öljykasveilla ja syysohralla meni huonosti niilläkin. Schulman arvelee, että syysrapsista tuhoutui Kouvola–Lahti-akselin eteläpuolella lähes koko sato, ainakin 98 prosenttia.

Ruis selvisi hieman paremmin. Sadosta tuhoutui hänen arvionsa mukaan koko maassa 30–40 prosenttia ja Varsinais-Suomessa puolet.

Syysviljaa kylvettiin yhteensä noin 150 000 hehtaaria, ja siihen kumuloitui nyt kaikki mahdollinen epäonni. Syksyllä kertyvä lämpösumma jäi matalaksi, ja sen jälkeen tuli massiivinen pakkasjakso ilman lumipeitettä.

Alkuvaiheessa juurtuminen oli hidasta, ja kasvit saivat huonon lähdön. Kaiken kukkuraksi lämpötila sahasi nollan molemmin puolin helmikuussa: lumi suli ja vesi pakastui vuoronperään. Siksi maanpinnalla oli tukehduttava jääkerros, kun kevätaurinko alkoi porottaa.

Viimeinen naula arkkuun on ollut paksu routakerros ja kylmä kevät pitkän talven jälkeen.

Schulmanin mukaan erityisesti syysvehnän menetys kirpaisee. Sitä oli kylvetty yli 100 000 hehtaarin alalle. Syysvehnällä on suuri merkitys sekä viljelijöille että teollisuudelle, koska se tulee aikaisin markkinoille.

”Menetys on suuri, ja työtä on tehty valtavasti: polttoainetta, siementä ja lannoitetta on kulunut.”

Lannoite hyödyttää osittain uutta kylvöä, ja tuhoutuneen sadon tilalle Schulman suosittelee lämpimästi öljykasveja.

”Ehdotan kierrosta riippuen rypsiä ja rapsia, sillä niillä on ollut hyvä hintakehitys ja kotimaassa näille kasveille on tarvetta. Tietenkin uudelleen voi kylvää myös vehnää ja käyttää ne rehuksi – eri lajien sekakasvustoa on hankala hyödyntää muuten.”

Asiantuntija vinkkaa, että rypsi on nyt hyvä vaihtoehto korvaamaan syysviljan katoa. Kuva: Pasi Leino

Nyt hän toivoo eniten ilmojenhaltijalta vettä ja ”lämmintä pusua”, jotta kasvu pääsisi kunnolla käyntiin.

Schulmanin omista syysviljoista tuhoutui noin 70 prosenttia, mikä saa miettimään tulevaa.

”Syysviljassa on aina suuremmat riskit kuin keväällä kylvetyssä, joten joka vuosi ei ehkä kannata riskeerata näin suurella alalla.”

Tekstiä on muutettu maanantaina klo 9.55. Syysvehnää on kylvetty noin 100 000 hehtaarin alalle, ja kokonaisuudessaan syysviljoja kylvettiin noin 150 000 hehtaarin alalle.

Lue lisää:

Lohduton näky Varsinais-Suomessa: Jääkuori tukehduttaa syysviljoja – "Muuta ei voi toivoa kuin että tulisi lämmintä ja kaikki jää sulaisi pois"