Viljelijöitä neuvova järjestö ei onnistunut edes oman taloutensa suunnittelussa, Pesonen kritisoi: ”Olisi ehkä syytä katsoa peiliin”
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan maanviljelyä ei voi kuvata aina vain kriisin kautta. Tilojen liikkeenjohtoon olisi hyvä keskittyä neuvontapalveluissakin.
Pekka Pesonen on nimitetty maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälliköksi ajalle 1.2.2024 – 31.1.2029. Hän toimi pitkään Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogecan pääsihteerinä. Kuva: Sanne KatainenMaa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen toteaa, ettei peltokasvien markkina ole terve. Monen muun ratkaisun ohessa, Pesonen kiinnittäisi huomiota viljelijöille tarjottavan neuvonnan sisältöön.
Hän lataa suoraa kritiikkiä neuvontajärjestelmän toimijoita kohtaan. Painopisteen pitäisi Pesosen mukaan siirtyä perusasioiden tekemisestä siihen, että tiloilla vahvistetaan taloushallintoa, investointien suunnittelua ja johtamista. Nyt neuvontajärjestelmä ei ole onnistunut edes oman toiminnan suunnittelussa.
Pesonen viittaa Pro Agrian ilmoitukseen, jonka mukaan Neuvo-rahoitusta on jäljellä vain muutamia kuukausia.
”Jos pitkän tähtäimen talousneuvontaa antava järjestö ei osaa suunnitella omaa toimintaansa ennakkoon tiedetyn rahoituksen puitteissa, niin silloin olisi ehkä syytä katsoa peiliin.”
Pro Agria on myös nostanut esiin huolen siitä, ettei viljelysuunnitelman teko kuulu Neuvo-rahoituksen piiriin. Pesosen mukaan on ylipäätään kyseenalaista, tulisiko julkista tukea käyttää viljelijän perusammattitaitoon kuuluvan suunnitelman tekemiseen, kun nuorilta tuottajilta kuitenkin edellytetään ammattitutkintoa aloitustuen ehtona.
”Neuvontaorganisaation keskeinen rooli olisi toimia muutosagenttina. Muutokseen sopeutuminen tiloilla on mittari neuvonnan onnistumisesta.”
Pesonen muistuttaa, ettei koko alaa voi kuvata aina vain kriisin kautta.
”Meillä on ydinjoukko viljelijöitä, jotka ovat pystyneet pitämään ohjat käsissä – ja heillä menee kohtuullisen hyvin”, hän sanoo ja kysyy, miksei onnistujia analysoida tarkemmin.
”Usein kyse on taloudellisesta riskinotosta ja sen suunnittelusta. Toivoisin myös, että useammilla tiloilla rohkeammin tehtäisiin suvun perinteestä poikkeavia ratkaisuja.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
