Nykyistä aiemmat maksatukset nostavat Pesosen mukaan riskiä siitä, että EU-tuet jäävätkin kansallisesta pussista maksettavaksi. Kuva: Sanne Katainen
Ylimääräiset peltotuet eivät kasvinviljelyä pelasta ‒ eikä tukien maksamista aikaisteta, linjaa Pekka Pesonen
EU:n seuraavan cap-rahoituksen valmistelussa on paljon epävarmaa. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen lupaa, että jatkumisesta huolehditaan ‒ vaikka sitten siirtymäkauden yli.
Pekka Pesonen on nimitetty maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälliköksi ajalle 1.2.2024 – 31.1.2029. Hän toimi pitkään Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogecan pääsihteerinä. Kuva: Sanne Katainen”Vaikka ylimääräistä tukirahaa olisi 100 miljoonaa, ei sen pidä valua viljelijöiden sormien läpi muualle ruokaketjuun”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
Pesonen toteaa suoraan, ettei peltokasvien markkinat ole terveet. Saman hän on aiemmin sanonut naudanlihan osalta. Tiloilla tehtävä työ pitäisi ensisijaisesti palkita markkinoilta, mutta se ei nykyisellään toteudu.
Peltotukien lisääminen epäterveessä tilanteessa ei hänen mukaansa helpottaisi ahdinkoa pitkällä aikavälillä. Kestävämpi ratkaisu edellyttäisi viljelijöiden oman markkinavoiman kasvattamista ja yhteistä suunnittelua tarjonnan hallinnasta – käytännössä tuottajaorganisaatioita.
Pesonen myöntää, että Suomessa on herätty organisaatioiden tarpeeseen myöhään.
”Mekään emme ymmärtäneet asian merkitystä, kun se aikanaan oli pöydällä jo Sirkka-Liisa Anttilan aikana.”
Tuottajaorganisaation perustaminen vaatii vuosia aikaa. Vaikeassa tilanteessa nopeaksi avuksi moneen kertaan ehdotettua tukien maksun aikaistamista ministeriöstä ei silti luvata.
”Joka hallitus on tämän puinut, mutta EU:n säännökset tulevat vastaan. Nykyistä aiemmat maksatukset nostavat riskiä siitä, että EU-tuet jäävätkin kansallisesta pussista maksettavaksi.”
Viranomaisen näkökulmasta maksatusaikataulu muodostaa ketjun: haku–muutospäivä–valvonta–päätös–maksu. Järjestyksen vaihtaminen nostaa virheiden ja jäsenmaan oman maksuvelvollisuuden riskiä.
Pesonen myöntää, että viljelijän hallinnollinen kuorma on suuri. Ruokaviraston tukivalvonnassa on 125 eri tukijärjestelmää, mikä on naapurimaihin nähden paljon. Mukana on vanhoja ja uusia valvontatoimia, jotka ovat osin päällekkäisiä.
”Nämä tulevat lähivuosina varmasti perattavaksi. Ministeriö on viime aikoina käynyt asiasta neuvotteluja myös komission kanssa.”
Pesosen mukaan viljan markkina ei ole terve, mutta se ei myöskään parane pelkästään peltotukia lisäämällä. Kuva: Pekka FaliTuottajan valvonnan keventämisen kääntöpuoli on lisääntyvä hallinnon monimutkaisuus, Pesonen kertoo. Tukivarojen käytön raportointi on toimitettava EU:lle, teki sen sitten viljelijä tai viranomainen.
“Kaikki se, mitä on yksinkertaistettu viljelijöille, on otettu kyllä korkojen kanssa takaisin hallinnon monimutkaisuutena.”
Hallintojärjestelmää saatetaan laittaa muutenkin uusiksi, kun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli capin uuden kauden on määrä alkaa vuonna 2028. Ennen kauden alkamista olisi EU:ssa saatava valmiiksi neuvottelut rahoituskehyksestä ja sen jälkeen suoritettava toimeenpanon kansallinen valmistelu.
”Kansallinen valmistelu vie kokemuspohjaisen säännön mukaan 18 kuukautta”, Pesonen kertoo.
Aikaraja tulee pian vastaan. 18 kuukauden sääntö vaatisi EU-tason sopua tänä kesänä. Unionin oman aikataulun mukaan tärkein MFF-rahoituspäätös saataisiin vuoden loppuun mennessä.
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) on aiemmin arvioinut MT:lle, että jäsenmaiden välisen rahoitussovun syntyminen on tämän vuoden aikana hyvin epätodennäköistä. Kuva: Johannes TervoJoidenkin arvioiden mukaan EU-päätökset olisi tehtävä selvästi ennen kevään 2027 Ranskan vaaleja. Ennalta ei tiedetä, menisikö keskeneräinen neuvottelu tällöin uusiksi.
”Ministeriö tukee Suomen neuvottelijoita, jotta cap pysyisi ilmoitetussa aikataulussa. Mutta kyllä 1–2 vuoden siirtymäkausi vaikuttaa koko ajan todennäköisemmältä.”
Päätös siirtymäkaudesta tehtäisiin samassa yhteydessä rahoituskehyksen kanssa. Kehyspäätöksen puuttuessa ei ole täysin selvää vielä sekään, millä säännöillä siirtymäkauden aikana toimitaan.
”Luultavaa on, että toimisimme vanhoilla säännöillä mutta uusilla rahoilla.”
Maatalouden tukien maksatuksen ja valvonnan Pesonen olettaa pysyvän pääosin ennallaan Ruokaviraston vastuulla.
Epävarmuuksista huolimatta kansliapäälliköllä on tuottajille huojentava viesti. Viimeaikaiset kriisit ovat hänen mukaansa nostaneet ruoantuotannon ja sen takaaman huoltovarmuuden asemaa niin neuvotteluissa kuin asenteissa.
Vaikka siirtymäkausi tulisi, kaikki saavat oikea-aikaiset tukensa vuonna 2028.
”Capin jatkumisesta tullaan huolehtimaan. Tämän takia komission rahoitusehdotuksessa on myös capiin korvamerkitty suoran tulotuen osuus”, hän vakuuttaa.
Capin siirtymäkausi vaikuttaa koko ajan todennäköisemmältä, Pesonen kertoo. Kuva: Sanne KatainenTukipaketin rinnalla on avoinna myös se, miten tulevan kauden uusi kansallinen ja alueellinen kumppanuusohjelma (NRP) rakennetaan ja kuka sitä koordinoi. Ministeriöiden välisistä vastuista käydään vielä neuvottelua.
”Toimeenpano tuskin jää kokonaan MMM:lle tai TEM:lle.”
MMM:n näkökulmasta ratkaisevaa on se, miten yhteiset varat jakautuvat capin kaltaisiin korvamerkittyihin rahoihin ja kansallisesti neuvoteltaviin eriin. Jälkimmäisistä saatetaan käydä vääntöä eri hallinnonalojen kesken, kun osingoilla on koko Suomi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
