Hemmilä vaatii: Valuviat pitää korjata ympäristökorvauksesta
Uusi ympäristökorvausjärjestelmä ja sen valmistelu saavat voimakasta kritiikkiä hallituksen pääministeri- ja maa- ja metsätalousministeripuolueen riveistä.
Kokoomuksen varsinaissuomalainen kansanedustaja, maanviljelijä Pertti Hemmilä pitää uutta ympäristökorvausta viime aikoina esillä olleiden tietojen perusteella täysin epäonnistuneena.
”Peli pitäisi nyt viheltää poikki ja ottaa aikalisä. Niin kiire ei ole, ettei järjestelmää vielä ehdittäisi korjata.”
Hemmilä muistuttaa, että tavoitteena oli luoda uudelle ohjelmakaudelle edellistä selkeämpi, yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Yhtäkään tavoitteista ei hänen mukaansa ole saavutettu.
”Esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaatimuksesta on tulossa tämänhetkisten tietojen valossa erittäin rankasti eri alueita, tuotantosuuntia ja viljelijöitä eriarvoistava.”
Uudella ohjelmakaudella käytettävissä on huomattavasti vähemmän rahaa kuin aiemmin. Sitä suuremmalla syyllä rahat olisi Hemmilän mielestä kohdistettava niin, että niillä saadaan oikeasti aikaan haluttuja vaikutuksia.
”Kun Itämeri halutaan pelastaa, korvausta olisi pitänyt kohdentaa sen kannalta tärkeimmille pelloille eli Itämeren valuma-alueiden savimaille Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.”
Hemmilä seuraa maataloutta monella tavalla näköalapaikalta. Hän on usean kauden ajan toiminut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, tällä hetkellä varajäsenenä.
Erityisen näköalan tuovat viljelijöiden yhteydenotot, joita on tullut ympäristökorvauksesta viime aikoina runsaasti.
Kaiken kuulemansa perusteella hän pitää erittäin suurena riskinä sitä, että merkittävä osa Suomen maatiloista jää ympäristökorvauksen ulkopuolelle.
”Jos tilakohtainen korvaus jää liian pieneksi ja sitoutumisesta koituva hallinnollinen taakka kasvaa kohtuuttomaksi, moni viljelijä tekee siitä kyllä omat johtopäätöksensä.”
Muutos voi olla dramaattinen, sillä tähän asti ympäristötukeen on sitoutunut eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuri osa sekä viljelijöistä että maatalousmaasta. Sitoutumisaste on ollut Suomessa reilusti yli 90 prosenttia.
”Nyt ollaan tekemässä karhunpalvelus sille määrätietoiselle työlle, jota on tehty suomalaisen ruuantuotannon brändin hyväksi.”
Läpinäkyvyyden periaate unohdettiin Hemmilän mielestä jo järjestelmän valmistelutavassa, jota on verhonnut salamyhkäisyys.
Ympäristökorvauksen kansallista toimeenpanoa on valmisteltu 13 työryhmässä, joissa on edustajia sekä maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä että eri etujärjestöistä ja tutkimuslaitoksista.
”Kun valmistelu on hajotettu 13 työryhmään, ulkopuolisen on ollut mahdotonta saada kuvaa kokonaisuudesta.”
Valmistelussa ovat liian suuren roolin saaneet hänen mielestään todellisuudesta vieraantuneet tahot, jotka ”luulevat ympäristön pelastuvan säädöskikkailulla”.
”Käytännössä monet keinot estää valumia ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia, ja viljelijät ovat siinä parhaita asiantuntijoita.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
