Emakoita on neljännes vähemmän kuin 2007
Sikatalouden alamäki kiihtyi viime vuonna, jolloin emakoiden määrä väheni lähes seitsemän prosenttia. Sikatiloista leikin jätti joka kymmenes. Lähes yhtä hanakasti luovuttiin maidontuotannosta.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike julkaisi alkuviikolla tietoja sikojen, nautojen ja siipikarjan ja karjatilojen määristä. Luvut perustuvat huhtikuun alun tietoihin.
Viime kevään jälkeen tilanne on etenkin sikataloudessa vaikeutunut entisestään ja luopumisvauhti on kiihtynyt. Alkuviikolla tuli tietoa siitä, että maan suurimpiin lukeutuva uudehko lihasikala tyhjenee. Kerralla poistuu puoli prosenttia sianlihan tuotannosta.
Tiken mukaan huhtikuussa sikaloissa oli 133 000 emakkoa, mikä on yli 10 000 emakkoa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Sikaloiden määrä vähenee vielä nopeammin. Kun vuosituhannen vaihteessa sikoja kasvatettiin lähes 4 400 tilalla, viime vuonna possuja oli enää 1 747 tilalla. Luopumistahti jatkui kovana, sillä joka kymmenes sikala jäi tyhjilleen vuoden aikana.
Luopujat ovat pääosin pieniä tiloja. Karjojen koko kasvaa nopeasti. Porsastiloilla oli keväällä keskimäärin 131 emakkoa, kun vuosituhannen vaihteessa oltiin 57 emakossa.
Lihasikalat kasvavat vielä nopeammin. Keskikoko on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla.
Sian- ja broilerinlihan tuotantotrendit menevät yllättävän tarkasti ristiin.
Kun sikaloista lopetti vuodessa joka kymmenes, broilerien kasvattajia tuli vuodessa kymmenesosa lisää. Myös broilereiden määrä kasvattamoissa kasvoi vuodessa toistakymmentä prosenttia.
Broileritilojen keskikoko on kasvanut reipasta tahtia, neljänneksen neljässä vuodessa, mutta viime vuonna nousu hidastui. Keskimäärin broilereita oli kevään laskennassa 48 700.
Munantuotannossa viime vuodenvaihteen häkkikielto näkyy.
Munantuotannosta luopui vuodessa lähes 15 prosenttia ja kanojen määräkin väheni neljä prosenttia runsaaseen 3,17 miljoonaan kanaan.
Munantuotanto keskittyy muutamalle suurtilalle. Tiken tilaston mukaan Suomessa oli viime keväänä kuusi yli 50 000 kanan kanalaa, jotka tuottivat kuudesosan kaikista munista. Runsaat sata suurinta kanalaa tuottaa 80 prosenttia munista.
Kaikkiaan kanaloita oli keväällä 927, joista 552:lla oli alle 50 kanaa.
Maidontuotannon rakennekehitys jatkui kiivaana.
Vuodessa maidontuotannosta luopui yli tuhat tilaa, lähes joka kymmenes. Huhtikuun laskemassa maitoa tuotettiin 10 171 tilalla. Todennäköisesti 10 000 maitotilan alle mentiin heti kesällä.
Lehmien määrä on myös hienoisessa laskussa, on ollut käytännössä koko EU-ajan. Huhtikuussa Suomessa oli 283 600 lypsylehmää, mikä on parituhatta vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Karjakoon kasvu kiihtyi viime vuonna ja keväällä maitotiloilla oli keskimäärin lähes 28 lypsylehmää, yli kaksi lehmää enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suurimmat karjat ovat Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla, yli 32 lehmää maitotilaa kohti. Lehmien määrä puolestaan kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Satakunnassa. Muualla tultiin alaspäin.
Emolehmien määrä kasvoi lievästi viime kaudella, mutta kasvu jäi edellisvuosia pienemmäksi.
Emolehmiä pidettiin runsaalla 2 200 tilalla, kuten edellisvuonnakin. Keskimäärin emolehmiä oli 26.
Lammastalous kasvaa. Uusia lampureita tuli vuoden aikana noin 50.
Jostain syystä lampaiden määrä kasvoi vain nimeksi. Uuhia oli huhtikuussa 67 700, keskimäärin 48 uuhta tilaa kohti.
Tike laski myös hevoset, mutta vain maatiloilla olevat, eikä se kerro alan trendistä. Maatiloilla oli huhtikuussa 30 680 hevosta, lähes tuhat vähemmän kuin edellisvuonna.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
