Lanta liikkuu tilojen välillä entiseen tapaan

Kuva: Jukka Pasonen

Noin seitsemän prosenttia Suomen maatiloista luovuttaa lantaa toisille tiloille. Lantaa vastaanottaa noin 11 prosenttia tiloista.

Luovuttavien ja vastaanottavien tilojen välillä liikkuu noin kaksi miljoonaa tonnia lantaa. Siitä lietelantaa on 1,6 miljoonaa kiloa ja kuivalantaa 0,4 miljoonaa kiloa.

Lietelantaa ja kuivalantaa luovuttavien tilojen määrät ovat kuitenkin lähes tasoissa.

Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskus Luken toteuttamasta maatalouden rakennetutkimuksesta.

Lannan luovutuksen yleisyyttä selvitettiin viimeksi vuonna 2010. Tuolloin lantaa luovuttaneiden tilojen osuus oli kahdeksan prosenttia.

"Tilojen määrä on tuosta laskenut, joten lukumääräisesti lantaa luovuttaneiden tilojen määrä on siten pienempi kuin vuonna 2010. Osuus on kuitenkin käytännössä lähes ennallaan", toteaa Luken erikoistutkija Pasi Mattila.

Karjatiloja ja kasvinviljelytiloja on kannustettu viime vuosina lantayhteistyöhön muun muassa ympäristökorvauksessa. Mattila uskoo, että korvauksella on onnistuttu ainakin ylläpitämään tilojen välistä lantayhteistyötä tilojen määrän vähentyessä ja tilakokojen kasvaessa.

Kyselyssä selvitettiin myös sitä, miten tilat käsittelevät lantaa ennen käyttöä.

Yleisimmin lannan ominaisuuksia muutettiin kompostoimalla. Kuivalantaa kompostoivia tiloja on neljä prosenttia kaikista Suomen maatiloista.

Muut lannankäsittelymenetelmät ovat varsin harvinaisia. Lantaa separoivia, ilmastavia tai mädättäviä tiloja oli kutakin alle puoli prosenttia kaikista Suomen tiloista.

Silloin kun lantaa prosessoidaan ennen käyttöä, se prosessoidaan joko kokonaan tai ainakin suurelta osin. Menetelmästä riippuen tilan koko lantamäärästä käsiteltiin keskimäärin kaksi kolmasosaa tai enemmän.

Maatalouden rakennetutkimukseen haastateltiin viime talven aikana hieman yli 14 000 tilaa. Tutkimuksen tiedot on muutettu painokertoimien avulla vastaamaan Suomen kaikkia maatiloja.