Koneurakoitsijoiden käyttö maatiloilla on jatkuvassa kasvussa

Koneurakoitsija Mikko Häggman uskoo alan tulevaisuuteen ja suunnittelee laajentamista. Kuva: Lari Lievonen

Keskimääräinen tilakoko kasvaa vauhdilla. Sen seurauksena urakointipalvelujen käyttö lisääntyy, johtava asiantuntija Ari Enroth Pro Agria Keskusten Liitosta kertoo.

Urakoitsijan käyttö on keino vähentää omaa työtaakkaa sekä koneisiin sidottua pääomaa. Koneet ovat entistä suurempia, tehokkaampia ja kalliimpia, eikä niiden ostaminen ainoastaan oman tilan töitä varten ole välttämättä järkevää.

Usein urakointiin turvaudutaan tilanteessa, jossa perheen oma työvoima ei enää riitä. Palveluiden ostaminen silloin, kun niitä tarvitaan, katsotaan edullisemmaksi kuin työntekijän palkkaaminen tilalle.

Suomalaisten maatilojen urakointipalvelujen käyttöä ei ole tilastoitu. Kehityksen suuntaa voi kuitenkin arvioida Pro Agrian Taloustietopankin avulla.

Pankissa on mukana 142 maitotilaa, joille ProAgria on tehnyt tulosanalyysin.

Tila ovat keskiarvoa suurempia ja niiden isäntäväki on keskimääräistä kiinnostuneempi talousasioista, Enroth muistuttaa. Kaikkien maitotilojen keskiarvoa ne eivät siis edusta.

Vuonna 2016 nämä tilat käyttivät urakointipalvelujen ostoon keskimäärin 18 144 euroa, joka oli 4,7 prosenttia liikevaihdosta.

Viisi vuotta aiemmin, vuonna 2011, summa oli 7 507 euroa eli 3 prosenttia liikevaihdosta.

Varsinais-Suomessa Someron seudulla koneurakointipalveluita tarjoava Mikko Häggman on seurannut tätä kasvukehitystä lähietäisyydeltä. Hän aloitti uransa toiminimellä ollessaan 15-vuotias. Hän urakoi aluksi säilörehun korjuuta ja lietteenlevitystä lainatuilla koneilla.

"Jonkin verran urakointia silloinkin oli, mutta sen jälkeen se on saanut enemmän tuulta alle. Tilakokojen kasvu ja koneiden hintakehitys osuivat niihin aikoihin", Häggman muistelee.

Nyt, 13 vuotta myöhemmin Koneurakointi Mikko Häggman Oy on keskimääräistä suurempi koneurakointiyritys. Koneita ei enää lainata naapurilta, vaan laaja konekalusto on hankittu omaksi. Yritys työllistää kokovuotisesti viisi henkilöä, sesonkiaikaan työntekijöitä on riveissä enemmän.

Koneurakoinnilla haetaan yleensä lisätuloa maatiloille, jolla mahdollistetaan tehokkaampien koneiden ostaminen. Häggmanin kaltaisia yrityksiä, jotka saavat kaiken tulonsa urakoinnista, on Suomessa selvästi vähemmän.

"Suomessakin on maatiloja, joilla koneurakoinnin liikevaihto on suurempi kuin maatilan, mutta hyvin monella yrityksellä on maatalouskytkös. Koneurakointi on monille kuitenkin merkittävä bisnes", kertoo asiantuntija Kari Kulju Pro Agrialta. Hän lisää, että esimerkiksi Tanskassa yleistyneet koneasemat, jotka tekevät pelkkää laajamittaista koneurakointia, ovat Suomessa vielä harvinaisia.

Yleisimmät urakoitsijalle ulkoistetut työt ovat lietteenlevitys ja säilörehun korjuu. Häggman urakoi alueellaan kaikkia maataloustöitä sekä puun haketusta.

"Tilat harvoin ulkoistavat kaikkia peltotöitä, ovathan konehommat monen mielestä niitä tilan kivoimpia", Häggman sanoo ja naurahtaa.

Hän lisää, ettei kaikkien konetöiden ulkoistaminen ole välttämättä kannattavaa.

"Jokainen tila on yksilöllinen. Isännän on itse pohdittava, mikä toimintamalli on järkevin."

Koneurakoitsijankin päivässä on vain 24 tuntia. Säät aiheuttavat suurimmat haasteet, mitkä vaikuttavat myös töiden aikataulutukseen.

Varsinkin säilörehun korjuussa aikataululla on suuri merkitys, sillä korjuun ajoittaminen vaikuttaa rehun laatuun ja sitä kautta lehmien maitotuotokseen ja tilan tulokseen.

"Ensimmäinen sato on kaikkein kiireisin, mutta onneksi asiakkaina on erilaisia tiloja, joiden rehunteko ajoittuu eri aikaan", Häggman kertoo.

Häggmanin aikataulutusta helpottaa myös laaja konekanta, jonka ansiosta usealla tilalla voidaan toimia samaan aikaan.

"Vaikka urakoitsijaa ei ehkä saa aivan optimiaikaan, työt sujuvat tehokkailla koneilla niin nopeasti, että työt tulevat kuitenkin hoidetuiksi riittävän hyvin ajallaan," Enroth sanoo.

Koneurakoinnin kysynnän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa, sillä maatalouden rakennekehitys jatkuu ja tilakoot kasvavat.

Monella tilalla pidetään tärkeänä, että oma väki keskittyy ydinosaamiseensa eli esimerkiksi maidontuotantoon. Enrothin mukaan on kotieläintiloja, joilla on jo ulkoistettu kaikki peltotyöt.

Hän arvioi, että urakoinnin käytön osuus kasvaa vauhdilla myös tulevina vuosina. "Kun tilakoko jatkaa kasvuaan, pois putoaa niitä pienempiä tiloja, jotka ovat hoitaneet kaikki työt omin konein."

Häggman luottaa tulevaisuuteen, vaikka koneurakoitsija onkin tilojen armoilla.

"Tulevaisuus riippuu täysin maatalouden kehityksestä", hän toteaa. Hän ei kuitenkaan aio jäädä odottelemaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, vaan kehittää yritystään jatkuvasti.

"Ensi vuonna aloitamme lietteen vetoletkulevityksen, mikä avaa lisää asiakaspaikkoja. Myös haketusta lisätään", hän paljastaa suunnitelmistaan.