Lypsyrobotin saa nyt pystyyn kolmessa päivässä: "Ongelmia on todella harvoin"

Pasi Suontausta (vas.) ja Kari Hyttinen tekevät viimeisiä asennuksia Lely A4 -robottiin. Robotti painaa noin 700 kiloa ja siihen liitettävä keskusyksikkö 300 kiloa. Kuva: Markku Pulkkinen

Robotin takaseinän kosketusnäyttö kertoo tärkeimmät tiedot robotin toiminnasta ja mahdollisista häiriöistä. Kuva: Markku Pulkkinen

Automatiikka mittaa heti lypsyn jälkeen neljänneksittäin maidon virtausnopeuden, sähkönjohtavuuden, värin ja lämpötilan. Kuva: Markku Pulkkinen

Robottivarsi on lypsyrobotin keskeisin mekaaninen osa, Pasi Suontausta esittelee. Siitä löytyvät muun pesuharjat ja lypsimet sekä niitä ohjaava tekniikka. Kuva: Markku Pulkkinen

Lehmällä on I-flow-järjestelmässä suora kulku lypsylle ja sieltä pois. Edessä oleva rehukaukalo kääntyy oikealle robotin taakse, kun lypsy on valmis. Kuva: Markku Pulkkinen

Markus Kivirannan ja Salla Raution maitotilalla Akaassa, Etelä-Pirkanmaalla, kuhisee kuin muurahaispesässä. 134 lehmäpaikan pihaton avajaiset ovat reilun viikon päästä ja tekemistä näyttäisi olevan vielä kosolti.

Lely-lypsyrobottien asentajat ovat kuitenkin rauhallisin mielin. Toinen robotti on jo asennettu ja toisen kanssa joutuu vielä hieman odottelemaan betonin kuivumista.

"Asentaminen käy nykyään nopeasti. Osat saadaan nostettua kurottajalla suoraan paikoilleen. Kytkemme vain tarvittavat johdot, letkut ja lisävarusteet ja testaamme laitteiden toiminnan", huoltoinsinööri Pasi Suontausta kertoo.

Robotin lisäksi kokonaisuuteen kuuluu erillinen, ison vaatekaapin kokoinen keskusyksikkö. Yhdellä keskusyksiköllä pystyy käyttämään kahta robottia, kuten rakenteilla olevassa navetassakin tehdään.

Keskusyksikössä on vesivaraaja pesuvesien lämmittämistä varten, pesuaineannostelijat ja -säiliöt sekä alipainepumppu. Robottien sähkö- ja vesiliitännät kytketään keskusyksikköön.

Robotin keskeisin osa on robottivarsi, jossa ovat utareiden pesuharjat, lypsimet, tykytin, lypsinten pesulaite, vedinsuihku ja maidon laadun analysointilaite. Analysointilaite tutkii jokaisesta utareneljänneksestä tulevan maidon laadun. Jos maidossa on selkeitä laatupoikkeamia, kuten verta tai utaretulehdusmaitoa, estää automatiikka maidon pääsyn eteenpäin.

Jos maito on kunnossa, johdetaan se robotin maitosäiliöön, jossa voidaan ottaa vielä maitonäyte solujen analysoimista varten. Koneen voi ohjelmoida ottamaan solunäyte jokaisesta tai vaikka joka kolmannesta lypsykerrasta. Punnituksen jälkeen maito johdetaan tilasäiliöön.

Lely-robotteihin on kehitetty useita lisävarusteita, joilla karjanhoitoa voidaan helpottaa. Lehmien tunnistuspantaan voidaan kytkeä esimerkiksi aktiivisuusmittaus, joka kertoo oikean siemennysajankohdan. Märemittauksen avulla puolestaan seurataan karjan terveydentilaa.

Akaan robottiin asennettiin edellä mainittujen lisäksi vedinkuppien höyrydesinfiointi ja solumittaus. Solumittauksen avulla saadaan tietää yksittäisen lehmän maidon solupitoisuus sekä kaiken lypsetyn maidon solupitoisuus.

Järjestelmä mittaa myös neljänneskohtaisesti lypsyajan ja tyhjälypsyajan. Lehmän koko maitomäärästä se analysoi rasvan, valkuaisen, sähkönjohtavuuden ja maidon värin.

Koneen toiminnan testaaminen ilman eläimiä on luonnollisesti oleellinen osa asentamista. Asentajat kalibroivat maitovaa’an ja testaavat tykyttimien ja pesulaitteiden toiminnan. Kun eläimet otetaan navettaan, on yksi huoltomies paikalla koko päivän.

"Käynnistyspäivä on useimmiten helppo päivä meille. Ongelmia on todella harvoin. Lähinnä auttelemme isäntäväkeä lehmien ajamisessa robotille ja valvomme, että lypsimet kiinnittyvät hyvin jokaiseen lehmään", Suontausta kuvailee.

Käynnistyksessä on mukana myös NHK-Dairyn käyttöönottaja, joka auttaa tilan väkeä lehmien opettamisessa robotille.

Ennen käyttöönottoa yrittäjät saavat yhden päivän koulutuksen. Koulutuksessa opetellaan T4C-tuotannonhallintaohjelman käyttöä. Käyttöönoton jälkeen tilaneuvoja pitää säännöllisesti yhteyttä ja käy neuvomassa robottilypsyn aloittanutta tilaa.

Kun robotti on käytössä, kertoo takaseinässä oleva kosketusnäyttö tarkasti robotin toiminnasta. Jos jotain ongelmaa ilmenee, näkyy sekin näytöstä. Kone soittaa hälytyksen yrittäjän puhelimeen, ei suoraan huoltomiehelle. Huoltomies pääsee kuitenkin näkemään robotin tiedot etäyhteyden päästä.

"Yleensä ongelmat selviävät puhelintuella. Tarvittaessa tulemme paikalla viimeistään 3–4 tunnin kuluessa."

NHK-Dairyn Hämeenlinnan Lely Centerin Jussi Savander nostaa edustamansa laitteen parhaaksi puoleksi lehmien sujuvan kulun robotille ja sieltä pois. Helppokulkuisuus parantaa robotin suorituskykyä.

"Nykyisissä malleissa lehmä kulkee robotille suoraan, mutkittelematta. Ruokintakaukalo kääntyy automaattisesti sivulle, kun lypsy on valmis, ja lehmä voi jatkaa matkaa. Tämä I-flow-systeemi on lisännyt tuoreen pro gradu -tutkielman mukaan lypsykertoja noin 0,3:lla päivää kohti", Savander iloitsee.

Robotteja voi nykyään valvoa ja säätää myös mobiiliyhteyden päästä. Maaseudun paikoin hitaat puhelinverkot eivät Savanderin mukaan ole vaikeuttaneet lypsyrobotin toimintaa. Vain laitteiden etäkäyttö voi olla hitaampaa.

"Lely-lypsyrobottien menekki on ollut tasaista viime vuosina. Suosituin malli tällä hetkellä on A4-robotti sisältäen solumittauksen ja höyrydesinfioinnin. Hintaa tällaiselle kokonaisuudelle tulee verottomana noin 139 000 euroa."