A-Rehu korvaa jo yli 60 prosenttia soijasta herneellä – herneala kasvaa, mutta ei rajattomasti
Herneen siemenkauppa on ollut vilkasta, ja suurin rehuherneen ostaja A-Rehu on solminut jo tässä vaiheessa vuotta ennätysalan herneen viljelysopimuksia.
Herneen viljelyalan odotetaan kasvavan tänä vuonna. Kuvituskuvassa kylvöä parin vuoden takaa. Kuva: Johannes TervoHerneen viljelyala on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja sen ennakoidaan nousevan nyt uuteen ennätykseen. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna ruoka- ja rehuherneen kylvöala oli ennätykselliset 45 000 hehtaaria, josta pääosa oli rehuhernettä.
”Herneen viljely on selvästi kasvussa. Uskon, että jopa 50 000 hehtaarin raja saattaa mennä rikki”, arvioi A-rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila.
Viljojen heikko hintataso on ohjannut viljelyä muihin kasveihin, esimerkiksi öljy- ja palkokasveihin. Herneen kysyntä teollisuudessa on myös kasvanut soijan korvaavana kotimaisena valkuaislähteenä.
”A-Rehu on vähentänyt soijan käyttöä yli 60 prosenttia vuodesta 2016 alkaen. Tavoitteena on saavuttaa lähivuosina täysin soijaton tuotanto”, Marttila sanoo.
A-Rehu siirtyi noudattamaan 14 vuorokauden tilitysaikaa kaikilla viljoilla vuonna 2016.
Herneen sopimusviljelyala kasvaa A-Rehulla nyt ennätykseen. Tehtaan käyttämä rehuherne tuotetaan kokonaisuutena sopimusviljelynä, eri puolilla Suomea.
”Sopimuksia tehdään meillä yleensä heinäkuun lopulle saakka.”
Hernebuumi käynnistyi Marttilan mukaan vuonna 2016. Samana vuonna A-Rehu siirtyi noudattamaan 14 vuorokauden tilitysaikaa kaikilla viljoilla.
”Kauan ennen elintarvikemarkkinalain määräyksiä ja ennen muita alan merkittäviä toimijoita”, korostaa Marttila.
Aluksi hernettä testattiin broilerien rehuun.
”Tutkimuksen, positiivisten kokemusten ja itse herneen viljelyllä hankkimamme tietämyksen kautta olemme A-Rehulla päässeet erittäin hyviin tuloksiin. Eläimet kasvavat herneellä yhtä hyvin kuin soijalla. Herneen viljelyala on Suomessa nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa pitkälti rehukäytön ansiosta.”
Marttila kehuu A-Rehun olevan kotimaisen valkuaisainetuotannon osalta etumatkalla muihin nähden.
”Herneen kysyntä näkyy suomalaisille viljelijöille tulona, sillä korvatun ulkomaisen soijan markkina-arvo on yli 60 miljoonaa euroa vuosittain. Se summa jää herneen viljelijöille kotimaahan.”
Loputtomasti hernealaa ei Suomessa voida kasvattaa. Marttilan mukaan maalajeista eloperäiset soveltuvat huonosti herneelle, sillä puinti ei yleensä onnistu. Runsasmultaisilla mailla typpeä on herneelle liikaa.
”Viljelykiertovaatimus on isoin jarru sille, paljonko hernettä voidaan tuottaa. Hernelakasteen vuoksi samalla lohkolla hernettä voi viljellä vain joka kuudes vuosi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
