Fazerille kaura on iso ja globaali bisnes – tuotannosta liki 70 prosenttia menee vientiin

Kauramyllyssä valmistetaan kymmeniä erilaisia tuotteita, joista suuri osa päätyy vientiin. Kuvassa säkkeihin pakattuja tuotteita lastataan rekkaan, joka toimittaa ne kotimaisille ostajille. Kuva: Jarno Mela

Pekka Mäki-Reinikka johtaa Fazerin myllyä Lahdessa. Sen markkinat ovat täysin maailmanlaajuiset. 

Neuvotteluhuoneen pöytä Fazer Myllyn konttorissa Lahdessa on lastattu kymmenillä vihertävän sävyisillä pakkauksilla, jotka ovat tuttuja valtaosalle suomalaisista.

Pakkauksissa on Fazerin Alku-merkillä myytäviä kauratuotteita: hiutaleita, leseitä, annospuuroja, muroja ja myslejä.

Alku-tuoteperhe on kuluttajille tutuin esimerkki tuotteista, joita tehdään Fazerin vuonna 2013 valmistuneessa kauramyllyssä. Ei ihme, sillä viidessä vuodessa ne ovat raivanneet tiensä tyhjästä tuoteryhmänsä toiseksi myydyimmäksi merkiksi.

Vaikka Alku-tuotteet ovat näkyvin osa kauramyllyn tuotannosta, tonneissa mitattuna ne eivät ole läheskään merkittävin.

”Tärkeä toki, mutta vielä pientä verrattuna kokonaisuuteen”, alleviivaa Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.

Alku-tuotteilla mylly näkyy Suomessa, mutta kansainvälisesti sen tuotekirjo on aivan toisen näköinen. Ja jos jotain, kauramylly on nimenomaan kansainvälinen: sen tuotannosta liki 70 prosenttia menee vientiin.

Fazerin kauramylly on erikoistunut kauran monipuoliseen jatkojalostukseen. Myllyssä pystytään perinteisen jauhamisen ja hiutaleeksi litistämisen ohella pilkkomaan kaura lukuisiksi erilaisiksi fraktioiksi eli jakeiksi.

Mäki-Reinikan mukaan jyvistä saadaan proteiinirikastetta, kauratärkkelystä, beetaglukaanirikastetta ja kauraöljyä. Kaikkia jakeita pystytään tuottamaan rasvalla tai ilman rasvaa.

”Proteiinirikasteessa proteiinin määrä on 20 prosenttia. Menetelmällä pystyttäisiin toki menemään yli 30 prosentinkin, jos tarvitaan.”

Fraktioinnin lopputulos näkyy myös kuluttajille, vaikka harva sitä tulee ajatelleeksi: Alku-tuoteperheeseen lanseerattiin viime vuonna ”rikastettuja tuotteita” eli esimerkiksi hiutaleita, joihin on lisätty myllyssä eroteltua proteiinirikastetta.

Normaalisti kauran jyvässä on proteiinia lajikkeesta ja kasvuoloista riippuen 9–15 prosenttia. Alku-proteiinipuurossa proteiinia on 19 prosenttia.

Fazer myy jakeita lukuisille asiakkaille Suomessa ja ulkomailla. Myllyn asiakaskuntaan kuuluu isoja ja pieniä elintarvikeyrityksiä, maailman johtavia lääkeyrityksiä ja kosmetiikka-alan yrityksiä.

Niiden nimiä Mäki-Reinikka ei paljasta – ”liikesalaisuus, moni yritys kieltää ehdottomasti nimensä julkistamisen”. Rivien välistä on kuitenkin luettavissa, että suomalaista kauraosaamista arvostetaan maailmalla kovasti.

Asiakkaitaan varten Fazer sekoittaa valmistamistaan jakeista lukemattomia erilaisia seoksia asiakkaan tarpeiden mukaan. Siksi myllyn tuotevalikoima onkin laajuutensa vuoksi ”tuotantopäällikön painajainen”, Mäki-Reinikka nauraa.

Kauran jyvä pilkotaan myllyssä VTT:n kehittämällä menetelmällä. Fazer on hankkinut menetelmään lisenssin ja kehittänyt ainoana maailmassa sen edelleen teolliseen mittakaavaan.

Maailmalla on myös kilpailevia tuotantolaitoksia, mutta laadukas lopputuote ja tuoteosaaminen ovat tuoneet merkittäviä kauppoja Fazerille.

”Fazer Mylly poistaa rasvan niin sanotulla hiilidioksidiuutolla, jolla taataan täysin jäämätön, puhdas lopputuote. Hiilidioksidi haihtuu tuotteesta ja se otetaan prosessissa talteen.”

Vaikka Lahden kauramylly valmistuikin vasta kuusi vuotta sitten, sitä on jo kertaalleen ehditty laajentaa. Alkuperäinen kapasiteetti ei riittänyt vastaamaan kysyntään, joten se kaksinkertaistettiin laajennuksessa. Jo nyt laajennetunkin laitoksen tuotantomäärä on lähellä maksimiaan, Mäki-Reinikka kertoo.

Tällä hetkellä laajennus ei ole vielä ajankohtainen, mutta aivan sen naapurissa rakennustyöt ovat pitkällä.

Kauramyllyn viereen ensi vuoden lopulla nousevassa laitoksessa valmistuu aikanaan niin ikään kaurapohjaista materiaalia teollisuuden käyttöön.

Uusi laitos käyttää raaka-aineenaan kauramyllyn sivutuotetta, kauran kuorta, josta valmistetaan makeutusaineena käytettävää ksylitolia.

”Tehtaan valmistamasta ksylitolista vain pieni osa käytetään Suomessa. Valtaosa siitäkin menee suoraan vientiin”, Mäki-Reinikka paljastaa.

Lue myös:

Suomalaiselle viljalle olisi kysyntää, mutta teollisuudesta uhkaa tulla menekille pullonkaula