1 000 pernaruttoporon hautaaminen Siperiassa voi valmistella seuraavaa tautipommia
Tauti voi säilyä maaperässä ja aktivoitua jopa sadan vuoden kuluttua edellisestä tapauksesta. Itiöt tuhoutuisivat raatojenkäsittelylaitoksessa.
Ilmaston lämpeneminen voi aktivoida maaperässä olevia itiöitä laidunmailla.Pernaruttoa on esiintynyt tämän kesän aikana sekä Ruotsissa että Venäjällä: Etelä-Ruotsissa tautiin on kuollut kahdeksan eläintä, Länsi-Siperiassa yli tuhat poroa. Lisäksi Venäjällä 13 ihmistä on joutunut sairaalahoitoon.
Eviran ylitarkastaja Sirpa Kiviruusu vakuuttaa, että tapausten leviäminen Suomeen ei ole ollenkaan todennäköistä.
"Pernarutto esiintyy tyypillisesti alueellisesti maaperässä, eikä leviä sieltä laajemmalle. Se toki edellyttää, että sairastuneet eläimet hoidetaan asiallisesti, ja uudet tartunnat pyritään estämään tehokkaasti", Kiviruusu kertoo.
Porojen ruhot kerätään ja haudataan Siperiassa yhteen paikkaan. Se ei ole hyvä tapa hävittää tartunnan saanutta eläintä.
"Tavallinen polttaminenkaan ei tehoa itiöihin, jos niitä on ehtinyt muodostua, vaan vaaditaan tehokkaampi, paineistettu kuumakäsittely", Kiviruusu kertoo.
"Tällainen on mahdollista raatojenkäsittelylaitoksissa, kuten meillä Honkajoella."
Ylitarkastaja muistuttaa, että raatojen toimittaminen keräilyyn on pernarutonkin vuoksi tärkeää, samoin epäilyjen ilmoittaminen eläinlääkärille. Suomessa pernaruttoa on esiintynyt viimeksi vuonna 2008.
Ruotsissa ja Venäjällä eläimiä rokotetaan tartunnan välttämiseksi. Kiviruusun mukaan siihen ei ole Suomessa aihetta.
"Pernaruttorokotuksia voitaisiin harkita alueilla, joilla toistuvasti esiintyy tapauksia, eikä uusia tartuntoja käytännössä voitaisi muutoin estää. Meillä ei ole sellaisia alueita."
Tämä kesä on ollut taudin suhteen poikkeuksellinen.
"On varsin epätavallista, että tapauksia esiintyy näin suuret määrät kerralla. Ainakin Siperiassa ilmeisesti lämmin sää on vaikuttanut siten, että ikirouta on sulanut, ja sulamisvesi nostanut pintaan pernaruttoitiöitä alueilla, joissa tautiin kuolleita eläimiä on haudattu tai jätetty maastoon aiemmin", Kiviruusu kertoo.
"Ilmeisesti siellä on ainakin 1900-luvun alkupuolella silti esiintynyt vielä huomattavasti suurempi porojen pernaruttoepidemia. Pernaruttoitiöiden on arveltu voivan säilyä maaperässä jopa 100 vuotta; ne ovat siis erittäin kestäviä!"
Myös Ruotsissa alueella on aiempaa pernaruttohistoriaa. Tartuntojen syytä selvitellään vielä.
Ilmaston lämpeneminen voi Kiviruusun mukaan herätellä laidunmaissa uinuvia itiöitä vedenpinnan nousun ja tulvien kautta.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
