Hyötyvätkö viljat biostimulanteista?

Biostimulantit voi sekoittaa useimpiin tankkiseoksiin. Biostimulanteilla saadut sadonlisät ovat vaihdelleet nollasta 20 prosenttiin. Kuva: Markku Pulkkinen

Biostimulanttien tärkeimmäksi ominaisuudeksi kerrotaan viljelykasvien stressinsietokyvyn vahvistaminen. Esimerkiksi kuivuuden tai märkyyden aiheuttamaa kasvustressiä pystytään aineiden valmistajien mukaan lieventämään biostimulanteilla.

Yhteistä kaikille biostimulanteille on, että ne on nimensäkin mukaisesti valmistettu luonnon omista aineista. Biostimulantteihin luetaan muun muassa mikrobivalmisteet, humushapot, fulvohapot, aminohapot, kitiini ja merileväuutteet. Biostimulanttivalmisteet sisältävät yleensä useampaa edellä mainituista ainesosista.

Useat biostimulantit vaikuttavat juuriston kehitykseen eli parantavat kasvin veden ja ravinteiden ottoa. Merilevän käyttämistä biostimulanttina perustellaan sillä, että merilevät ovat sopeutuneet niin kuiviin kuin märkiinkin oloihin.

Biostimulanttien sisältämiä, hyödyllisiä ainesosia saadaan maaperään myös monipuolisella viljelykierrolla ja maanparannusaineilla. Runsas orgaaninen aines ja maan oikea mururakenne pidättävät maahan kosteutta ja ravinteita. Kompostikin sisältää hyödyllisiä mikrobeja sekä fulvo-, humus- ja aminohappoja.

Yara toi tänä vuonna Suomen markkinoille yhden biostimulantin. Monissa muissa maissa niitä on myyty vuodesta 2018.

Johtava agronomi Tapio Lahti Yara Suomesta kertoo, että kasvustot kärsivät aina jonkin verran jostain stressistä, jota biostimulanteilla pyritään korjaamaan.

"Kuivuus, kylmyys ja märkyys ovat viljoille tyypillisimpiä stressinlähteitä. Stressisuojaa kannattaisi luoda biostimulanteilla erityisesti alkukesän kuivuutta vastaan. Ensimmäinen ruiskutus voisi olla rikkaruiskutuksen yhteydessä ja toinen tarvittaessa korrenkasvun aikana", Lahti ohjeistaa.

Biostimulanttien käytön haasteena on Lahden mukaan se, että ne pitäisi ruiskuttaa ennen kuin stressin oireet näkyvät kasvissa.

"Stressin oireita ei saisi syntyä kasveihin, mutta selviä indikaattoreita tai käyttökynnyksiä ei vielä ole. Siksi näkisin, että biostimulanttien käyttö osana ruiskutusohjelmaa kasvinsuojeluaineiden ja hivenravinteiden kanssa on varmin tapa saada niitä hyötyä."

Biostimulanttien hinnan Lahti kuvailee olevan ”hieman korkeampi kuin hivenlannoitteilla mutta suunnilleen samassa hintakategoriassa”. Tämä tarkoittanee ainekustannuksena 15–25 euroa hehtaarille. Biostimulantit ruiskutetaan yleisimmin kasvien lehdille nestemäisessä muodossa ja niitä voidaan käyttää lähes kaikissa tankkiseoksissa. Biostimulantit vaikuttavat myös maan kautta.

Yaran omissa kokeissa Vihdissä YaraVita-biostimulantit antoivat vuosina 2018 ja 2019 kevätvehnällä ja kauralla 170–800 kilon sadonlisät hehtaarille. Koetuloksia viljojen osalta on saatu myös Pohjois-Irlannista vuonna 2017, jolloin kahdessa tieteellisessä kokeessa syysvehnän sadonlisä oli keskimäärin 1 250 kiloa.

Biostimulanttien tieteellinen tutkimus on vasta alkutaipaleellaan ja siksi Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat eivät halua ottaa vielä kantaa biostimulanttien käyttöön. Johtava tutkija Ari Rajala Luonnonvarakeskuksesta toteaa biostimulanttien vaikutusten olevan vaihtelevia.

"Viljelijän on vaikea arvioida, milloin kannattaisi käyttää biostimulantteja ja milloin ei. Ei tiedetä, kuinka usein biostimulanttien käyttö johtaa positiiviseen satovasteeseen, koska kasvukauden sääoloista ja mahdollisista stressien ajoittumisista ei ole etukäteistietoa. Tässä vaiheessa onkin vaikea suositella tai olla suosittelematta biostimulanttien käyttöä", Rajala tasapainoilee.

Hän itse tutki 1990-luvun alussa alkoholin mahdollisia positiivisia vaikutuksia viljelykasvien kasvuun. Silloinkin vaikutukset vaihtelivat paljon kasvuoloista riippuen eikä alkoholista tullut tankkiseoksen osaa.

Koska biostimulanttien vaikutuksista on vielä kovin vähän tutkimustietoa, kannattaa niitä käyttää harkiten. Voi olla hyvä tehdä koe omalla tilalla, jossa lisää biostimulantteja tankilliseen ruiskutusseosta ja havainnoi ruiskutetun alueen kehityksen omin silmin. Omat kokeilut lisäävät mielenkiintoa viljanviljelyyn.