Näin Belgia käy afrikkalaisen sikaruton kimppuun: Metsästys kielletty, metsätöitä vältetään
Maan viranomaiset uskovat, että afrikkalainen sikarutto on peräisin ihmisten maastoon jättämistä ruuista.
Kaikenlainen kontakti sikojen ja villisikojen kesken on estettävä, Belgian viranomaiset painottavat. Kuva: Jaana KankaanpääViime viikolla Belgiassa todetun afrikkalaisen sikaruton ehkäisytoimenpiteiksi Belgiassa on määrätty villisikakannan välitön kartoitus ja seuranta.
Belgia on määritellyt afrikkalaisen sikaruton tartuntariskialueen, joilla pätevät poikkeussäännöt vähintään kahden vuoden ajan.
Riskialueilla kaikkien sikaa pitävien on tarkastettava karjansa yhdessä eläinlääkärin kanssa.
Kaikki siat on pidettävä rakennusten sisällä, jotta kontakti villisikoihin vältetään. Tartunta-alueelta ei saa siirtää sikoja, niiden spermaa, munasoluja tai alkioita.
Kulkuluvat sikatiloille myöntää erillinen viranomainen.
Myös tartunta-alueen ulkopuolella sikataloudessa on otettu käyttöön tiukennetut hygieniasäännöt.
Etelä-Belgian Valloniassa 63 000 hehtaaria metsää on eristetty. Pääsy metsäalueelle edellyttää viranomaislupaa.
Metsästystä ei sallita vielä tänä syksynä, koska se lisää leviämisriskiä. Myös alueellisia metsätöitä vältetään.
Ranskan maatalousministeri Stéphane Travert on aloittanut tehostetut torjuntatoimet neljässä Belgian rajaprovinssissa. Myös Saksa ja Hollanti ovat nostaneet valmiusastettaan.
Hollanti on kertonut aloittavansa sikaruton tartunta-alueilta saapuvien rekkojen desinfioinnit.
Saksan rajalle on 65 kilometriä ja Hollantiin 150 kilometriä Etelä-Belgian sikaruttoalueelta.
Belgian viranomaiset epäilevät taudin päätyneen alueelle ihmisten kautta, koska lähimmät tautitapaukset muualla Euroopassa ovat tuhannen kilometrin päässä.
Todennäköistä on, että alueella retkeilleet ovat jättäneet saastunutta ruokaa maastoon.
Lue myös:
Luonnonvarakeskus selvittää villisika-aitaa Suomen ja Venäjän rajalle
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
